Helsingin seudun taajamakartoitus - Arkisto.gsf.fi - Geologian ...

More documents

Recommendations

Info

73 Kuva 50. Kirkkonummen kiviaineskartta. Kallioperäkartta on piirretty kallioperäkarttojen 2032 ja B1 (Laitala 1960 ja Härme 1958) kallioperäkarttoja mukaellen. Karttaa on täydennetty Helsingin seudun taajamakartoitushankkeen yhteydessä saatujen havaintojen perusteella. Lujaa kiviainesta sisältävät havaintopisteet on merkitty punaisella. Karttaan on merkitty myös toiminnassa oleva Getbergin kalliokiviaineslouhos ja Eestinkylän toimintansa lopettanut luonnonkivilouhimo, luonnonkivihavainnot sekä Natura-rajaukset.
74 graniittia on esim. Långvikin kylän eteläpuolella (Hokkanen 1990). Kartalla nämä kivilajit eivät erotu lujan kiven alueina, sillä ne sekoittuvat pieniksi yksiköiksi muiden kivilajien joukkoon. Taajamakartoitushankkeen yhteydessä on löytynyt lujaa graniittigneissiä, myloniittiutunutta graniittia ja tonaliittia ja vulkaniittia. Vitträsk-järven pohjoispuolella olevan amfiboliitin lujuus on lujan ja massakiven rajamailla. Obbnäsin rapakivigraniitista saadaan massakiviainesta. Kalliokiviaineslouhokset Getberg, Kirkkonummi Kirkkonummella on toiminnassa yksi kiviaineslouhos, Getberg (Kuva 51). Alueelta on louhittu kiviainesta jo 90-luvulta lähtien. Kallioperä on heterogeenista granodioriittia, josta saatavan kiviaineksen lujuus on lujan- ja massakiven rajalla (taulukko 15). Granodioriitti vaihettuu paikoin harmaaksi graniitiksi (Kuva 52). Kiven raekoko vaihtelee hienosta keskirakeiseen, ja siinä on 1 - 2 cm:n suuruisia punertavia maasälpähajarakeita. Näitä on erityisesti louhoksen pohjoisosassa. Granodioriitti on yleensä heikosti suuntautunut, mutta paikoin suuntaus on selvä. Alueella on myös pegmatiittijuonia. Juonet ovat yleensä alle 2 m paksuja. Louhosalueella on myös muutamia alle 5 m leveitä, punaisia keskirakeisia mikrokliinigraniittijuonia sekä vähän hienorakeista amfiboliittia juonina ja sulkeumina. Louhoksen seinämillä on näkyvissä useita rakosuuntia, joista hallitsevimpia ovat lähes pysty- ja vaaka-asentoiset. Rakoja on paikoin tiheästi, jolloin rakopinnat ovat punertavan rautapigmentin värjäämiä. Louhosalueella on myös haarniskapintoja, joiden sileäksi hankautuneella pinnalla on usein vihertävä kloriittisilaus. Kuva 51. Yleisnäkymä Getbergin louhokselta kesällä 2005. Etualalla on maasälpähajarakeita sisältävää granodioriittia. Valokuva: S. Grönholm.
Page 1 and 2:
Kallioperä ja raaka-aineet K 21.42
Page 3 and 4:
GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUME
Page 5 and 6:
7 KALLIOKIVIAINEKSET JA LUONNONKIVE
Page 7 and 8:
2 en uusien asuinalueiden myötä.
Page 9 and 10:
4 Maastohavaintoja kertyi Access -t
Page 11 and 12:
6 Kuva 1. Etelä-Suomen geotektonis
Page 13 and 14:
8 grafisten aineistojen analyysiin
Page 15 and 16:
10 samanaikaisesti tai jopa vulkaan
Page 17 and 18:
12 Kuva 5. a. Granaattipitoinen ton
Page 19 and 20:
14 Kuva 8. Raitainen runsaasti gran
Page 21 and 22:
16 4.1.2 Magmaattiset syväkivet Tu
Page 23 and 24:
18 Kuva 12. Lievästi gneissiytynei
Page 25 and 26:
20 Kuva 14. Keskirakeista gabroa li
Page 27 and 28: 22 esiintyy harvakseltaan valtaosal
Page 29 and 30: 24 Näiden granitoidien intrudoitum
Page 31 and 32: 26 tavasti varhaisemman kehityksen
Page 33 and 34: 28 rajata. Hauraiden rakenteiden lu
Page 35 and 36: 30 Sipoon alueella. Etelässä komp
Page 37 and 38: 32 5 SIIRROSRAKENTEET Tutkimusaluee
Page 39 and 40: 34 tyvien siirrosten suuntauksiin.
Page 41 and 42: 36 Karttakuvaan siirrokset saatiin
Page 43 and 44: 38 NW-SE-suuntaisia breksioita esii
Page 45 and 46: 40 Taulukko 6. Geologisen ja rakenn
Page 47 and 48: 42 6.1.1 Rakosuunnat Rakosuunnissa
Page 49 and 50: 44 Yleisimmät rakoetäisyydet rako
Page 51 and 52: 46 6.1.3 Rakopituus Rakopituuden mi
Page 53 and 54: 48 6.1.4 Rakosuuntien lukumäärä
Page 55 and 56: Kuva 32. Kallion laatua heikentävi
Page 57 and 58: 52 Taulukko 10. Havaintoaineistosta
Page 59 and 60: 54 eheitä kallion osia. Kallion ri
Page 61 and 62: 56 Alustava työ ennen maastoon lä
Page 63 and 64: 58 Taulukko 14. Kiviainesten laatul
Page 65 and 66: 60 Kuva 35.
Page 67 and 68: 62 Graniitti-granodioriitti-vyöhyk
Page 69 and 70: 64 Intermediääristä tuffia/agglo
Page 71 and 72: 66 ja 43). Kivi on raekooltaan hien
Page 73 and 74: 68 Kuva 45. Keinukallion louhoksen
Page 75 and 76: 70 Kuva 48. Tuusulan, Keravan ja J
Page 77: 72 Kalliokiviaineslouhokset Seepsul
Page 81 and 82: 76 Kuva 53. Yleisnäkymä Eestinkyl
Page 83 and 84: 78 Kuva 56. Nurmijärven kiviainesk
Page 85 and 86: 80 Kuva 58. Karhunkorven louhoksen
Page 87 and 88: 82 Kalliokiviaineslouhokset Sipooss
Page 89 and 90: 84 Kuva 62. Yleisnäkymä Mömossen
Page 91 and 92: 86 Tutkimusalueen kunnissa ei ole t
Page 93 and 94: 88 Härme, M. 1960. Kivilajikartan
Page 95: 90 Wennerström, M., Airo, M.-L., E
show all

Helsingin seudun taajamakartoitus - Arkisto.gsf.fi - Geologian ...

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?