Helsingin seudun taajamakartoitus - Arkisto.gsf.fi - Geologian ...

More documents

Recommendations

Info

45 Kuva 28. Rakotiheyksien alueellinen jakautuminen rakosuunnissa.
46 6.1.3 Rakopituus Rakopituuden mittausta tarkennettiin Espoo, Helsinki, Vantaa -alueen mittauksiin nähden (Pajunen ja muut 2002a). Rakotiheyden kohdalla raot eriteltiin rakosuunnittain läpikotaisiin, päättyviin ja osittain näkyvissä oleviin. Tätä tietoa käytettiin arvioitaessa sitä, miten hyvin keskiarvo (mean) rakopituus edustaa vastaavan suunnan rakopituutta yleensä. Taulukko 8. Rakopituudet kulkusuunnan mukaan eri suuntaryhmissä. Suunta NNW N NNE NE E NW Max (m) 40,0 50,0 60,0 100,0 50,0 100,0 mean(m) 6,94 6,29 6,84 6,9 6,53 6,44 med (m) 4,25 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Mean(m) 30,0 25,0 25,0 25,0 20,0 20,0 mean(m) 3,0 2,77 2,99 2,92 3,11 2,70 med (m) 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Count 503 347 362 485 392 296 Rakopituuksien tarkastelua varten havaintoaineisto jaettiin kuuteen kulkusuunan mukaiseen suuntaryhmään: NNW-, N-, NNE-, NE-, E- ja NW-suunnat (Taulukko 8). Rakopituus mitattiin 2385 rakosuunnasta. Määrällisesti eniten rakoja oli NNW- ja NE-suunnissa. Jokaisesta rakosuunnasta mitattiin maksimirakopituus (Max) ja keskiarvorakopituus (Mean). Taulukossa 8. esitetään näistä molemmista parametreista myös keskiarvot (mean) ja mediaanit (med). Maksimipituudet olivat suurimmat NE- ja NW-suunnissa, kun taas keskiarvopituus oli suurin NNWsuunnassa. Muuten rakopituuksissa on tilastollisesti hyvin vähän eroja rakosuuntien välillä. Pitkiä rakoja, joissa keskiarvorakopituus oli yli 5 m ja erityisesti yli 10 m, esiintyi graniiteissa ja granodioriiteissa/tonaliiteissa sekä kiille- ja pyrokseenigneisseissä. Nämä granodioriitit ja tonaliitit ovat suurelta osin gneissimäisiä ja kohtalaisesti suuntautuneita. Graniitit ovat valtaosaltaan migmatiitteja, joissa erilaiset gneissi- ja liuskejäänteet ovat sijoittuneet liuskeisuuden suuntaan. Obbnäsin rapakivessä on hyvin yleisesti pitkiä rakoja. Ne ovat pääsääntöisesti jyrkkiä (72 %:ssa kaadekulma on > 75°) ja vain alle 20 % on loivia (kaadekulma < 45°). Loivia pitkiä rakoja koko aineistosta on 12 %. Rakopituutta mitattaessa mitattiin sen alueen pinta-ala, jolta rakohavainto tehtiin. Verrattaessa havaintoalueen koon vaikutusta mitattuun rakopituuteen (keskiarvo eli mean pituus) havaitaan, että mittausalueen koon runsaaseen 600 m 2 asti havainnot pysyvät hyvin samanmittaisina (Kuva 29 a,b). Tätä laajempia havaintoalueita on kartoitettu vain 40.
Page 1 and 2: Kallioperä ja raaka-aineet K 21.42
Page 3 and 4: GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUME
Page 5 and 6: 7 KALLIOKIVIAINEKSET JA LUONNONKIVE
Page 7 and 8: 2 en uusien asuinalueiden myötä.
Page 9 and 10: 4 Maastohavaintoja kertyi Access -t
Page 11 and 12: 6 Kuva 1. Etelä-Suomen geotektonis
Page 13 and 14: 8 grafisten aineistojen analyysiin
Page 15 and 16: 10 samanaikaisesti tai jopa vulkaan
Page 17 and 18: 12 Kuva 5. a. Granaattipitoinen ton
Page 19 and 20: 14 Kuva 8. Raitainen runsaasti gran
Page 21 and 22: 16 4.1.2 Magmaattiset syväkivet Tu
Page 23 and 24: 18 Kuva 12. Lievästi gneissiytynei
Page 25 and 26: 20 Kuva 14. Keskirakeista gabroa li
Page 27 and 28: 22 esiintyy harvakseltaan valtaosal
Page 29 and 30: 24 Näiden granitoidien intrudoitum
Page 31 and 32: 26 tavasti varhaisemman kehityksen
Page 33 and 34: 28 rajata. Hauraiden rakenteiden lu
Page 35 and 36: 30 Sipoon alueella. Etelässä komp
Page 37 and 38: 32 5 SIIRROSRAKENTEET Tutkimusaluee
Page 39 and 40: 34 tyvien siirrosten suuntauksiin.
Page 41 and 42: 36 Karttakuvaan siirrokset saatiin
Page 43 and 44: 38 NW-SE-suuntaisia breksioita esii
Page 45 and 46: 40 Taulukko 6. Geologisen ja rakenn
Page 47 and 48: 42 6.1.1 Rakosuunnat Rakosuunnissa
Page 49: 44 Yleisimmät rakoetäisyydet rako
Page 53 and 54: 48 6.1.4 Rakosuuntien lukumäärä
Page 55 and 56: Kuva 32. Kallion laatua heikentävi
Page 57 and 58: 52 Taulukko 10. Havaintoaineistosta
Page 59 and 60: 54 eheitä kallion osia. Kallion ri
Page 61 and 62: 56 Alustava työ ennen maastoon lä
Page 63 and 64: 58 Taulukko 14. Kiviainesten laatul
Page 65 and 66: 60 Kuva 35.
Page 67 and 68: 62 Graniitti-granodioriitti-vyöhyk
Page 69 and 70: 64 Intermediääristä tuffia/agglo
Page 71 and 72: 66 ja 43). Kivi on raekooltaan hien
Page 73 and 74: 68 Kuva 45. Keinukallion louhoksen
Page 75 and 76: 70 Kuva 48. Tuusulan, Keravan ja J
Page 77 and 78: 72 Kalliokiviaineslouhokset Seepsul
Page 79 and 80: 74 graniittia on esim. Långvikin k
Page 81 and 82: 76 Kuva 53. Yleisnäkymä Eestinkyl
Page 83 and 84: 78 Kuva 56. Nurmijärven kiviainesk
Page 85 and 86: 80 Kuva 58. Karhunkorven louhoksen
Page 87 and 88: 82 Kalliokiviaineslouhokset Sipooss
Page 89 and 90: 84 Kuva 62. Yleisnäkymä Mömossen
Page 91 and 92: 86 Tutkimusalueen kunnissa ei ole t
Page 93 and 94: 88 Härme, M. 1960. Kivilajikartan
Page 95: 90 Wennerström, M., Airo, M.-L., E

Helsingin seudun taajamakartoitus - Arkisto.gsf.fi - Geologian ...

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?