Helsingin seudun taajamakartoitus - Arkisto.gsf.fi - Geologian ...
Helsingin seudun taajamakartoitus - Arkisto.gsf.fi - Geologian ...
Helsingin seudun taajamakartoitus - Arkisto.gsf.fi - Geologian ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
86<br />
Tutkimusalueen kunnissa ei ole toiminnassa olevia luonnonkivilouhimoja. Vanhoja luonnonkivilouhimoja<br />
on Hyvinkäällä ja Kirkkonummella. Luonnonkiviksi sopivia kivilajeja ovat Hyvinkäällä<br />
gabro, jotkut graniitit ja migmatiitit sekä Obbnäsin rapakivigraniitti.<br />
8 YHTEENVETO<br />
<strong>Helsingin</strong> <strong>seudun</strong> <strong>taajamakartoitus</strong> -hankkeessa on koottu runsaasti kallioperäaineistoa, jota hyödyntäen<br />
voidaan muodostaa kuva alueen kallioperän rikkonaisuudesta. Kallioperän rakenteiden<br />
tulkinnassa on käytetty GTK:n lentogeofysikaalisia aineistoja, jotka kattavat koko kartoitusalueen.<br />
Geofysikaalisten rakenteiden tutkimus toteutettiin pääasiassa aeromagneettisen aineiston<br />
avulla. Heikosti erottuvien rakennepiirteiden poimimisessa käytettiin magneettisesta aineistosta<br />
laskettuja gradienttikarttoja, joiden perusteella voitiin hahmottaa niiden yleisiä suuntauksia tai<br />
trendejä. Geofysikaalisen aineiston käyttö taajamageologiassa on monivaiheista. Sitä voidaan<br />
käyttää alustaviin rakennetulkintoihin ja työn edetessä kehittää aineistojen tarkkuutta ja käytettävyyttä<br />
aina tiettyyn tarvittavaan teemaan sopivaksi.<br />
Yhteiskuntaa palvelevissa kallioperätutkimuksissa perehdytään erityisesti semiduktiilissahauraassa<br />
vaiheessa syntyneisiin kallioperäominaisuuksiin. Taajamageologisissa hankkeissa on<br />
pyritty hiertovyöhykkeiden ja siirrosten analyyttiseen käsittelyyn. Siirroskivien maastotutkimuksiin<br />
perustuvia ominaisuustietoja sekä kinemaattista tulkintaa on käytetty kuvaamaan mahdollisuuksien<br />
mukaan heikkousvyöhykkeiden luonnetta. Alueellisesti luotettavan rakoilukuvan tuottaminen<br />
edellyttäisi, että hahmotettaisiin tutkimuksen kautta duktiilin rakenteen ja siirros/heikkousvyöhykkeiden<br />
muodostama rakenteellinen kehys, johon nähden rakosuuntia ja niiden<br />
ominaisuuksia voitaisiin tarkastella. Tämä mahdollistaisi rakoilurakenteiden arvioinnin myös<br />
tutkimusalueen läheisyydessä rakenteiden jatkeilla.<br />
Heikkousvyöhykkeiden luokitus on tehty luokittelemalla siirroksia ensin geologisen luonteen<br />
mukaan ja sitten yhdistämällä nämä luokat tunneliaineistoista saatuihin RG-luokiteltuihin heikkousvyöhykkeisiin.<br />
Yksittäisen heikkousvyöhykkeen rapautumis- ja rikkonaisuusominaisuuksiin<br />
vaikuttavat lukuisat tekijät. Rakenteen kivilaji, liuskeisuus, uudelleenaktivoituminen ja fluidien<br />
saatavuus voivat vaihdella samankin vyöhykkeen eri osuuksilla. Laajoilla alueilla, kuten <strong>Helsingin</strong><br />
seudulla, on satoja heikkousvyöhykkeitä. Nyt tehty luokittelu on tilastollinen ja karkea arvio<br />
heikkousvyöhykkeiden luonteista. Muodostettu heikkousvyöhykeluokittelu tulisi arvioida kohteellisesti.<br />
Louhintatyömaat olisivat sopivin kohde ja tehtävään tarvittaisiin sekä luokitukseen<br />
perehtynyt geologi, että kallion lujuusluokitusta käyttävä henkilö. Geofysikaalisia maastomittauksia<br />
voitaisiin tehdä samoista kohteista, jotta niiden käyttökelpoisuutta luokittelussa voitaisiin<br />
arvioida.<br />
Toistaiseksi taajamageologisissa hankkeissa on koottu monipuolinen aineisto kallioperän rikkoutumista<br />
säätelevistä rakenteista. Eri rakenteiden välisistä vuorovaikutuksista on kuitenkin vasta<br />
alustavaa tutkimustietoa. Aineistot ovat myös vielä liian erillisiä, jotta esimerkiksi kivilajien, tektonisten<br />
rakenteiden ja rakoilun yhteys voitaisiin esittää selkeästi. Tämä vaatii vielä runsaasti<br />
kohteellista ja alueellista tutkimusta. Kartoituksen aikana tulisi maastohavainnot tehdä yhä analyyttisemmin<br />
ja valmentautuminen kenttätöihin tulisi olla perusteellisempaa, hyödyntäen olemassa<br />
olevaa geologista ja geofysikaalista aineistoa alustaviin tulkintoihin. Rikkonaisuuden kannalta<br />
oleellisimpien rakenteiden, kuten erilaisten heikkousvyöhykkeiden, rakovyöhykkeet ja<br />
voimakkaasti rapautuneet ja muuttuneet vyöhykkeet, jatkuvuuden kartoittaminen olisi tärkeätä.<br />
Kalliokiviainesinventoinnit, jotka aloitettiin Kiviaineksiltaan arvokkaiden kallioalueiden inventointi-projektissa<br />
1989 - 1995 ja joita jatkettiin POSKI-projektissa (1994 – 2004) antavat tietoa<br />
pääasiassa taajamien ulkopuolella sijaitsevien kallioalueiden kivilajien lujuudesta. Taajamissa
Change language