Helsingin seudun taajamakartoitus - Arkisto.gsf.fi - Geologian ...

79
Amfiboliittia on kunnan itä- ja pohjoisosassa ja se on lujuudeltaan yleensä massakiveä, joskin
hienorakeiset amfiboliitit saattavat olla lujia. Kunnan luoteisosassa on kvartsi-maasälpägneissiä,
jossa on vaihtelevasti pyrokseenia. Lujuus on lujan ja massakiven välillä, arviolta yleensä II
(TVH 1988). Pyrokseenigneissit ovat yleensä raekooltaan hieno- tai keskirakeisia ja selvästi
suuntautuneita. Tällaista pyrokseenigneissiä on nähtävissä Viitastenkulmalla Mäntymäellä, johon
kesällä 2006 oltiin avaamassa louhosta (Kuva 55). Saatavan kiviaineksen lujuus on arviolta
1 – 2 luokkaa (Kuva 56).
Nurmijärven kunnan pohjoisosassa on migmatiittiutunutta kiillegneissiä, joka saattaisi sopia
luonnonkiveksi. Kunnan eteläosassa on pistemäinen havainto luonnonkiveksi soveltuvasta graniitista.
Kalliokiviaineslouhokset
Karhunkorpi, Nurmijärvi
Karhunkorven teollisuusalueella on pienehkö kalliokiviaineslouhos (Kuva 57). Louhosalueen
pääkivilajeja ovat keskirakeinen ja karkeahkorakeinen, punertava graniitti ja seoskivi, jossa on
kiillegneissiä ja graniittisuonia (Kuva 58). Granaatti on yleistä. Alueella on runsaasti suurikokoisia
amfiboliitti-, gabro- ja sarvivälkekiillegneissi-sulkeumia, joissa myös on granaattia ja kiillepitoisuutta.
Amfiboliitti on selvästi suuntautunut ja paikoin se muistuttaa vulkaniittia.
Alueelta saadaan massaluokan kiviainesta. Louhosalueella on myös hienorakeista graniittia, josta
yksistään saataisiin hyvää kiviainesta, mutta se esiintyy niin kapeina kerroksina, ettei sitä voida
louhittaessa erottaa muista kivilajeista.
Kuva 57. Yleisnäkymä Karhunkorven teollisuusalueella sijaitsevasta kalliokiviaineslouhokselta syksyllä
2006. Valokuva: S. Grönholm.