Lasten terveys LATE-tutkimus

3.4.1 Uni
Lasten yksilöllinen unen tarve vaihtelee paljon ja vähenee iän lisääntyessä vastasyntyneen
noin 20 tunnista murrosikäisen keskimäärin 9 tuntiin (Rintahaka 2009).
Ensimmäisen vuoden aikana unirytmi muuttuu, painottuen yöaikaan, ja unijaksoista
tulee yhtenäisempiä ja pidempiä (Saarenpää-Heikkilä 2009, Rintahaka 2009).
Riittävä uni on tärkeää mm. aivojen, muistitoimintojen ja tunne-elämän kehittymiselle
(Saarenpää-Heikkilä 2009). Unenpuute vaikuttaa hormonitoimintoihin ja
autonomiseen hermostoon ja niiden välityksellä koko kehon hyvinvointiin. Erilaiset
unihäiriöt ovat yhteydessä myös moniin lasten psyykkisiin oireisiin ja toisaalta
psyykkisiin häiriöihin liittyy usein muutoksia unen laadussa ja pituudessa. Unen
määrällä ja laadulla on todettu olevan yhteys myös lasten koulumenestykseen.
(Paavonen ym. 2008, Saarenpää-Heikkilä 2009.) Unen pituudella voi olla vaikutusta
myös painon ja energia-aineenvaihdunnan säätelyyn (Rintamäki ja Partonen
2009).
Tässä tutkimuksessa huoltajilta kysyttiin kuinka monta tuntia lapsi nukkuu
keskimäärin yössä. Lisäksi neuvolaikäisten lasten huoltajilta tiedusteltiin nukkuuko
lapsi päiväunet ja pyydettiin arvioimaan päiväunien keskimääräinen kesto
(tunteja ja minuutteja). Viides- ja kahdeksasluokkalaisten osalta kysyttiin yöunen
pituus erikseen arkiöinä ja viikonloppuisin tai loma-aikoina. Viidesluokkalaisten
tiedot kysyttiin huoltajan lomakkeella, mutta kyselylomakkeessa pyydettiin, että
nuori osallistuisi terveyskäyttäytymistä koskevien kysymysten vastaamiseen. Kahdeksasluokkalaiset
vastasivat kysymykseen itse.
Yöuni
Tähän tutkimukseen osallistuneiden neuvolaikäisten lasten yöunen pituus oli keskimäärin
10 tuntia (taulukko 60). Verrattaessa tuloksia Iglowsteinin ym. (2003) tutkimukseen,
LATE-tutkimukseen osallistuneet alle kouluikäiset lapset nukkuivat
keskimäärin noin 1–1,4 tuntia lyhyemmän yöunen kuin samanikäiset keskieurooppalaiset
lapset (Iglowstein ym. 2003). Tuloksia verrattaessa on huomioitava, että
Iglowstein ym. (2003) tutkimuksessa unen pituus laskettiin puolen tunnin tarkkuudella
nukkumaanmeno- ja heräämisaikojen perusteella ja LATE-tutkimuksessa
yöunen kestoa kysyttiin huoltajilta tunnin tarkkuudella.
Taulukko 60. Neuvolaikäisten lasten yöunen pituus ikäryhmittäin (tunteja).
½ v
LATE
½ v
Iglowstein
ym. 2003
1 v
LATE
1 v
Iglowstein
ym. 2003
3 v
LATE
3 v
Iglowstein
ym. 2003
5 v
LATE
5 v
Iglowstein
ym. 2003
Keskiarvo 10,0 11,0 10,3 11,7 10,2 11,4 10,1 11,1
(SD) (1,3) (1,1) (0,9) (1,0) (0,8) (0,8) (0,8) (0,7)
Maksimi 14,0 13,0 13,0 13,0
Minimi 4,0 7,0 9,0 7,0
102 Raportti 2/2010
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos