Lasten terveys LATE-tutkimus

3 TULOKSET
3.3.1 Imeväisikäisten ruokavalio
Vähintään yhdeksän kymmenestä vauvasta sai kolmen ensimmäisen elinpäivän
aikana synnytyssairaalassa ravinnokseen äidinmaitoa (taulukko 40). Kolme prosenttia
imeväisikäisistä ei ollut saanut rintamaitoa lainkaan. Noin puolet vastasyntyneistä
oli saanut synnytyssairaalassa luovutettua rintamaitoa ja kolmannes
äidinmaidonkorviketta. Hyvin samankaltaisia tuloksia saatiin DIPP-ravintotutkimuksessa
(Type 1 Diabetes Prediction and Prevention Study), jonka mukaan 80 %
lapsista sai lisämaitoa synnytyssairaalassa (Kyttälä ym. 2008).
Taulukko 40. Lasten saamat maitolaadut (%) kolmen ensimmäisen elinpäivän aikana synnytyssairaalassa.
Tieto kysytty lapsen ollessa puolivuotias.
Pojat Tytöt Yhteensä
n = 111 n = 108 n = 219
Äidinmaitoa 96 90 93
Luovutettua rintamaitoa 47 50 48
Äidinmaidonkorviketta 29 26 27
Muuta 0 1 0,6
Imetys loppui alle kolmen kuukauden iässä kuudesosalla vauvoista. Imetyksen lopettaminen
ennen puolen vuoden ikää oli tavallisempaa tytöillä (44 %) kuin pojilla
(35 %) (kuviot 15 ja 16). Puolivuotiaista 64 % sai edelleen äidinmaitoa. Yhden vuoden
iässä 32 % tytöistä ja 28 % pojista sai edelleen äidinmaitoa (kuviot 15 ja 16). Sekä
imetyksen yleisyys että kesto vastaavat aikaisempia selvityksiä rintaruokinnan yleisyydestä
(Hasunen & Ryynänen 2006). Kolme neljästä puolivuotiaasta sai tavanomaista
äidinmaidonkorviketta ja yksivuotiaista lähes 90 % sai vieroitusvalmistetta
(äidinmaidonkorviketta). Alle 5 % puolivuotiaista ja 7 % yksivuotiaista lapsista sai
soijapohjaista tai muuta erityiskorviketta. Tavallista lehmänmaitoa sai 43 % lapsista
yhden vuoden iässä ja lehmänmaidon keskimääräinen aloitusikä oli 10,8 kk.
Lasten terveys. LATE-tutkimuksen perustulokset lasten kasvusta, kehityksestä, terveydestä,
terveystottumuksista ja kasvuympäristöstä
89