Lasten terveys LATE-tutkimus
Lasten terveys LATE-tutkimus
Lasten terveys LATE-tutkimus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
pakansavu sisältää toistasataa ihmiselle haitalliseksi luokiteltua yhdistettä, joista<br />
yli 40 on luokiteltu syöpävaaralliseksi. Ympäristön tupakansavulle altistuminen<br />
on erityisen haitallista lapsille. Sen on todettu aiheuttavan lapsille kroonisia hengitystieoireita,<br />
lisäävän astman puhkeamisen riskiä ja sairastuvuutta hengitystieinfektioihin.<br />
Astmaa sairastavilla lapsilla on todettu taudin vaikeutumista. Terveillä<br />
lapsilla tupakansavulle altistumiseen on liittynyt lisääntynyt hengitysteiden reaktiivisuus.<br />
Ympäristön tupakansavu hidastaa lasten keuhkofunktion iän mukana<br />
tapahtuvaa kasvua. (STM 2000.) Altistuminen sikiöaikana ja kasvuiässä ovat riski<br />
myös psyykkisille häiriöille ja ongelmakäyttäytymiselle (Hofhuis ym 2003). <strong>Lasten</strong><br />
verisuoniterveyttä koskeneet mittaukset osoittavat, että altistuminen tupakansavulle<br />
lapsuudessa on yhteydessä valtimokovettumataudin syntyyn (Kallio 2009).<br />
Pitkäaikainen altistuminen tupakansavulle on sydän- ja verisuonitautien ja keuhkosyövän<br />
riskitekijä (Taylor ym. 1992, Tredaniel ym.1994).<br />
Sepelvaltimotaudin riskitekijöiden interventio –projektiin (STRIP) perustuva<br />
<strong>tutkimus</strong>, jossa lasten altistumista tupakansavulle tutkittiin mittaamalla nikotiinin<br />
aineenvaihduntatuotteen, kotiniinin, pitoisuutta seerumista, osoitti, että merkittävä<br />
osa 8–13-vuotiaista lapsista altistui tupakansavulle, mutta altistuminen oli<br />
kohtuullista. Hieman vajaalla puolella 8–11-vuotiaista oli mitattavia kotiinipitoisuuksia<br />
veressä. <strong>Lasten</strong> kotiinipitoisuudet olivat korkeimmat perheissä, joissa isä tai<br />
molemmat vanhemmat polttivat. Kotiinipitoisuudet vaihtelivat sekä tupakoivien<br />
että tupakoimattomien perheiden lapsilla, joten myös muiden kuin lapsen omien<br />
vanhempien tupakointi altistaa lapsia tupakansavulle. (Kallio 2009.)<br />
<strong>LATE</strong>-tutkimuksessa huoltajilta kysyttiin, kuinka monta tuntia päivässä lapsi<br />
oleskelee sisätiloissa, joissa joutuu hengittämään muiden aiheuttamaa tupakansavua.<br />
Kysymyksessä eroteltiin koti ja muut tilat. Kahdeksasluokkalaiset vastasivat<br />
kysymykseen itse. Vaikka perheissä lapsen huoltajat tupakoivat, pienet lapset eivät<br />
vanhempien antaman tiedon mukaan joudu oleskelemaan tiloissa, joissa on tupakansavua.<br />
Kouluikäisistä muutamat yksittäiset lapset altistuivat tupakansavulle<br />
kotonaan. Yleisintä tupakansavulle altistuminen oli kahdeksasluokkalaisilla, joista<br />
4 % altistui tupakansavulle kotonaan. Kahdeksasluokkalaiset altistuivat tupakansavulle<br />
myös muissa tiloissa kuin kotona. Kahdeksasluokkalaisista pojista 13 % ja<br />
tytöistä 12 % altistui savulle joko itse tupakoiden tai oleskelemalla tiloissa, joissa<br />
tupakoidaan. Noin 3 % kahdeksasluokkalaisista oleskeli kaksi tuntia tai enemmän<br />
kodin ulkopuolella tiloissa, joissa on tupakansavua.<br />
3.8.7 Vanhempien alkoholin käyttö<br />
Molempien vanhempien alkoholin käyttöä kysyttiin AUDIT-testillä ja alkoholihaittojen<br />
riski luokiteltiin seuraavasti: 0 pistettä: ei riskiä, 1–7: vähäiset, 8–10: lievästi<br />
kasvaneet, 11–14: selvästi kasvaneet, 15–19: suuret ja 20–40: erittäin suuret<br />
riskit. Kaikista ikäryhmistä tarkasteltuna isillä oli huomattavasti äitejä suurempi<br />
alkoholihaittojen riski (taulukko 96).<br />
138 Raportti 2/2010<br />
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos