22.01.2015 Views

Lasten terveys LATE-tutkimus

Lasten terveys LATE-tutkimus

Lasten terveys LATE-tutkimus

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

pakansavu sisältää toistasataa ihmiselle haitalliseksi luokiteltua yhdistettä, joista<br />

yli 40 on luokiteltu syöpävaaralliseksi. Ympäristön tupakansavulle altistuminen<br />

on erityisen haitallista lapsille. Sen on todettu aiheuttavan lapsille kroonisia hengitystieoireita,<br />

lisäävän astman puhkeamisen riskiä ja sairastuvuutta hengitystieinfektioihin.<br />

Astmaa sairastavilla lapsilla on todettu taudin vaikeutumista. Terveillä<br />

lapsilla tupakansavulle altistumiseen on liittynyt lisääntynyt hengitysteiden reaktiivisuus.<br />

Ympäristön tupakansavu hidastaa lasten keuhkofunktion iän mukana<br />

tapahtuvaa kasvua. (STM 2000.) Altistuminen sikiöaikana ja kasvuiässä ovat riski<br />

myös psyykkisille häiriöille ja ongelmakäyttäytymiselle (Hofhuis ym 2003). <strong>Lasten</strong><br />

verisuoniterveyttä koskeneet mittaukset osoittavat, että altistuminen tupakansavulle<br />

lapsuudessa on yhteydessä valtimokovettumataudin syntyyn (Kallio 2009).<br />

Pitkäaikainen altistuminen tupakansavulle on sydän- ja verisuonitautien ja keuhkosyövän<br />

riskitekijä (Taylor ym. 1992, Tredaniel ym.1994).<br />

Sepelvaltimotaudin riskitekijöiden interventio –projektiin (STRIP) perustuva<br />

<strong>tutkimus</strong>, jossa lasten altistumista tupakansavulle tutkittiin mittaamalla nikotiinin<br />

aineenvaihduntatuotteen, kotiniinin, pitoisuutta seerumista, osoitti, että merkittävä<br />

osa 8–13-vuotiaista lapsista altistui tupakansavulle, mutta altistuminen oli<br />

kohtuullista. Hieman vajaalla puolella 8–11-vuotiaista oli mitattavia kotiinipitoisuuksia<br />

veressä. <strong>Lasten</strong> kotiinipitoisuudet olivat korkeimmat perheissä, joissa isä tai<br />

molemmat vanhemmat polttivat. Kotiinipitoisuudet vaihtelivat sekä tupakoivien<br />

että tupakoimattomien perheiden lapsilla, joten myös muiden kuin lapsen omien<br />

vanhempien tupakointi altistaa lapsia tupakansavulle. (Kallio 2009.)<br />

<strong>LATE</strong>-tutkimuksessa huoltajilta kysyttiin, kuinka monta tuntia päivässä lapsi<br />

oleskelee sisätiloissa, joissa joutuu hengittämään muiden aiheuttamaa tupakansavua.<br />

Kysymyksessä eroteltiin koti ja muut tilat. Kahdeksasluokkalaiset vastasivat<br />

kysymykseen itse. Vaikka perheissä lapsen huoltajat tupakoivat, pienet lapset eivät<br />

vanhempien antaman tiedon mukaan joudu oleskelemaan tiloissa, joissa on tupakansavua.<br />

Kouluikäisistä muutamat yksittäiset lapset altistuivat tupakansavulle<br />

kotonaan. Yleisintä tupakansavulle altistuminen oli kahdeksasluokkalaisilla, joista<br />

4 % altistui tupakansavulle kotonaan. Kahdeksasluokkalaiset altistuivat tupakansavulle<br />

myös muissa tiloissa kuin kotona. Kahdeksasluokkalaisista pojista 13 % ja<br />

tytöistä 12 % altistui savulle joko itse tupakoiden tai oleskelemalla tiloissa, joissa<br />

tupakoidaan. Noin 3 % kahdeksasluokkalaisista oleskeli kaksi tuntia tai enemmän<br />

kodin ulkopuolella tiloissa, joissa on tupakansavua.<br />

3.8.7 Vanhempien alkoholin käyttö<br />

Molempien vanhempien alkoholin käyttöä kysyttiin AUDIT-testillä ja alkoholihaittojen<br />

riski luokiteltiin seuraavasti: 0 pistettä: ei riskiä, 1–7: vähäiset, 8–10: lievästi<br />

kasvaneet, 11–14: selvästi kasvaneet, 15–19: suuret ja 20–40: erittäin suuret<br />

riskit. Kaikista ikäryhmistä tarkasteltuna isillä oli huomattavasti äitejä suurempi<br />

alkoholihaittojen riski (taulukko 96).<br />

138 Raportti 2/2010<br />

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!