Lasten terveys LATE-tutkimus
Lasten terveys LATE-tutkimus
Lasten terveys LATE-tutkimus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ta erityisiä huolen aiheita ovat vanhempien erot ja niiden yleisyys lapsen kasvaessa.<br />
Erotilanteissa osa lapsista tapasi toista vanhempaansa, etenkin isää, harvoin. Joka<br />
neljännessä perheessä käytettävissä olevien tulojen riittävyydessä nähtiin hankaluuksia.<br />
Lapsiperheiden varallisuuskehitystä ja sen vaikutuksia perheen hyvinvointiin<br />
olisi syytä tarkastella tarkemmin. Haavoittuvassa asemassa olevien lapsiperheiden<br />
(mm. yhden huoltajan perheet ja monilapsiset perheet) varallisuutta voidaan<br />
tukea aktiivisella sosiaalipolitiikalla erilaisin tulosiirroin. Lisäksi palveluita tulee<br />
kehittää universaaliajattelumallin lisäksi enemmän myös erityistukea tarvitsevia<br />
huomioiviksi.<br />
Uuden asetuksen mukaisesti lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa tulisi<br />
huomioida lasten terveyden ja hyvinvoinnin lisäksi koko perheen hyvinvointi. Tähän<br />
velvoittavat erityisesti uuden asetuksen laajat <strong>terveys</strong>tarkastukset, joissa arvioidaan<br />
koko perheen hyvinvointia. Tähän tavoitteeseen pääsemisen edellytyksenä<br />
on molempien vanhempien kutsuminen <strong>terveys</strong>tarkastuksiin, erityisesti laajoihin<br />
<strong>terveys</strong>tarkastuksiin. Tutkimuksen tulosten mukaan molempien vanhempien osallistuminen<br />
lasten <strong>terveys</strong>tarkastuksiin ei ole kovin yleistä. Sekä neuvolassa että<br />
kouluterveydenhuollossa perhekeskeistä työtä olisikin vielä kehitettävä. Lisäksi tarvitaan<br />
joustavia käytäntöjä työelämään, jotka tukevat lapsiperheiden vanhempien<br />
työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, ja siten mahdollistavat myös molempien<br />
vanhempien osallistumista neuvola- ja kouluterveydenhuoltokäynteihin.<br />
Perheen <strong>terveys</strong> ja <strong>terveys</strong>tottumukset<br />
Asetuksen (380/2009) mukaan <strong>terveys</strong>neuvontaa on suunnattava tarvelähtöisesti,<br />
myös molemmille vanhemmille. <strong>LATE</strong>-tutkimuksen tulokset osittavat, että vanhempien<br />
<strong>terveys</strong>tottumuksissa on parantamisen varaa. Erityisesti on syytä kiinnittää<br />
huomiota vanhempien lihavuuden ja ylipainoisuuden yleisyyteen, tupakointiin<br />
ja alkoholin riskikäyttöön. Verrattuna joihinkin aiempiin tutkimuksiin (mm.<br />
Halme 2009, Kallio 2009) <strong>LATE</strong>-aineistossa vanhemmat ovat mahdollisesti aliraportoineet<br />
tupakointiaan ja alkoholin riskikäyttöään. Tämä voi johtua siitä, että<br />
terveydenhoitajien tarkastamiin lomakkeisiin ei ole aina haluttu kirjata terveydenhoitajien<br />
antaman ohjauksen vastaisia tottumuksia. Vanhemmat tarvitsevat ajantasaiseen<br />
tietoon pohjautuvaa <strong>terveys</strong>neuvontaa. Lomakkeet, esim. alkoholinkäyttöä<br />
selvittävä AUDIT-lomake, ovat yksi apuväline asioiden puheeksiottamisessa.<br />
Vanhempien alkoholinkäyttö on uhka lapsen psykososiaaliselle kehitykselle ja<br />
se saattaa aiheuttaa turvattomuutta eri-ikäisille lapsille (Itäpuisto 2005, Sarkola ym.<br />
2007, Holmila ym. 2008). Laajoihin väestöotoksiin perustuvissa tutkimuksissa on<br />
todettu vanhempien päihteiden käytön olevan yksi selittäjä nuorten häiriökäyttäytymiselle<br />
(mm. Hanson ym. 2006).<br />
Sekä vanhempien alkoholin käytön puheeksiottamiseen että muuhun vanhempien<br />
ja koko perheen <strong>terveys</strong>neuvontaan liittyviä kehittämis- ja <strong>tutkimus</strong>hankkeita on<br />
viime vuosina ollut useita: Pidä kiinni (Andersson ym. 2008), Nelli (Luoto ym. 2007),<br />
Painokas (Ketola ym. 2009), Neuvokas perhe (Pelto-Huikko & Ohtonen 2007). Kai-<br />
152 Raportti 2/2010<br />
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Change language