Lasten terveys LATE-tutkimus
Lasten terveys LATE-tutkimus
Lasten terveys LATE-tutkimus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
vioinneilla ja haastattelulla että huoltajien ja kahdeksasluokkalaisen täyttämillä kyselylomakkeilla.<br />
Tutkimustulokset kuvaavat poikkileikkaustilannetta eri-ikäisten<br />
lasten kasvusta ja kehityksestä. Jatkossa tarvitaan pitkittäisseurantaa lasten kasvusta<br />
ja kehityksestä ja niihin vaikuttavien tekijöiden valtakunnallisesta kehittymisestä.<br />
Kehitys oli suurimmalla osalla tutkimukseen osallistuneista lapsista ikätasoista,<br />
mutta noin 5 % viisivuotiaista pojista ja 3 % samanikäisistä tytöistä oli Lene-arvioinnin<br />
perusteella tarkempien <strong>tutkimus</strong>ten tarpeessa. Puheenkehityksen ongelmat,<br />
kuten äännevirheet, olivat Lumiukko-testin mukaan melko yleisiä viisivuotiailla<br />
ja huoltajilta saatujen tietojen perusteella vielä ensimmäisen luokan oppilaillakin.<br />
Lene-arviomenetelmä ja Lumiukko-testi antavat lastenneuvolassa työskenteleville<br />
terveydenhoitajille ja lääkäreille yhdenmukaisia työkaluja lapsen neurologisen kehityksen<br />
arviointiin, tulosten tulkintaan ja jatkotoimenpiteiden suunnitteluun.<br />
LAMIKE-hankkeen (<strong>Lasten</strong> mielen<strong>terveys</strong>työn kehittäminen -hanke) ja <strong>LATE</strong>hankkeen<br />
yhteistyössä suunnittelemia lasten psykososiaalisen kehityksen arviointimenetelmiä<br />
(mm. uusi strukturoitu menetelmä vuorovaikutuksen arviointiin)<br />
testattiin <strong>LATE</strong>-tutkimuksessa. Tutkimuksen tulosten mukaan terveydenhoitajilla<br />
oli herännyt jonkinasteista huolta lapsen ja vanhemman välisestä vuorovaikutuksesta<br />
noin 5–6 %:ssa puoli- ja yksivuotiaan <strong>terveys</strong>tarkastuksia. Terveydenhoitajat<br />
kuitenkin ilmoittivat huolta selvästi suuremmasta joukosta lapsi–vanhempi-pareja.<br />
Terveydenhoitajat olivat vähintään lievästi huolissaan lapsen psykososiaalisesta kehityksestä<br />
15 %:ssa viisivuotiaiden lasten ja 13 %:ssa kouluikäisten <strong>terveys</strong>tarkastuksia.<br />
Huoli lapsen tai nuoren perhetilanteesta oli vähintään lievä 11 %:ssa neuvolaikäisten<br />
ja 9 %:ssa kouluikäisten <strong>terveys</strong>tarkastuksia.<br />
Tutkimuksella kehitettyjen menetelmien käyttö ja tulosten rakenteinen kirjaaminen<br />
mahdollistavat myös kehityksen seurannan ja tulosten vertailukelpoisuuden.<br />
<strong>Lasten</strong>neuvolatyöhön ja kouluterveydenhuoltoon tarvitaan jo olemassa<br />
olevien <strong>tutkimus</strong>- ja arviointimenetelmien lisäksi muita tutkimuksella testattuja<br />
arviointimenetelmiä kehityksen eri osa-alueille. LAMIKE-hankkeessa on kehitetty<br />
perusterveydenhuollon käyttöön lapsen psykososiaalisen terveyden arviointimenetelmä<br />
(LAPS-lomake), joka on tarkoitus vakiinnuttaa valtakunnalliseen käyttöön.<br />
Pienten lasten neurologisen kehityksen arviointiin on kehitetty VanePsy-menetelmä,<br />
jonka validiteetti<strong>tutkimus</strong>ta lastenneuvoloissa aloitetaan lähiaikoina.<br />
<strong>Lasten</strong> <strong>terveys</strong> ja sen riskitekijät<br />
Lihavuuden lisääntyminen on yksi merkittävimmistä kansanterveydellisistä ongelmista<br />
teollistuneissa maissa. Suomessa aikuisväestö on vähitellen jatkuvasti lihonut<br />
ja uusimpien <strong>tutkimus</strong>tulosten mukaan noin 20 % 25–64-vuotiaasta väestöstä<br />
on lihavia (BMI ≥30 kg/m 2 ) (Peltonen ym. 2008). Kansallisesti on oltu huolissaan<br />
lasten ja nuorten lihavuusongelmasta, mutta siitä ei ole aiemmin ollut valtakunnallista<br />
tietoa koko lapsi ikäryhmästä. Tämä <strong>tutkimus</strong> osoitti, että myös lasten ja<br />
nuorten kohdalla huoli lihavuuden lisääntymisestä on aiheellinen. Leikki-ikäisistä<br />
146 Raportti 2/2010<br />
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Change language