Lasten terveys LATE-tutkimus
Lasten terveys LATE-tutkimus
Lasten terveys LATE-tutkimus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
2 AINEISTO JA MENETELMÄT<br />
kallaan vähintään viisi minuuttia ennen mittausta. Lapsi nojasi tuolin selkänojaan<br />
ja piti jalat vierekkäin lattialla. Tuolin tuli olla niin matala, että lapsen jalat lepäsivät<br />
lattialla eivätkä jääneet roikkumaan ilmaan. Käsivarren tuli levätä pöydällä tai<br />
muulla tasolla siten, että kyynärtaive oli sydämen tasolla ja käden kämmenpuoli oli<br />
ylöspäin.<br />
Systoliseksi verenpaineeksi kirjattiin <strong>tutkimus</strong>lomakkeeseen se kohta, jossa jatkuvasti<br />
toisiaan seuraavat sydänäänet alkoivat kuulua. Diastoliseksi verenpaineeksi<br />
merkittiin kohta, missä pulssiäänet katosivat (Korotkoffin V vaihe). Systolisen ja<br />
diastolisen verenpaineen arvot luettiin ja kirjattiin 2 mmHg:n tarkkuudella. Jos<br />
käytettiin digitaalista mittaria, merkittiin ne lukemat, jotka mittari antoi.<br />
Niillä tutkittavilla, joilla diastolinen verenpaine kuului nollaan asti, suoritettiin<br />
uusintamittaus ja verenpaineena käytettiin Korotkoffin IV vaihetta, eli äänten<br />
heikkenemisen vaihetta. Mikäli diastoliseksi paineeksi merkittiin IV vaihe, niin<br />
tieto siitä kirjattiin <strong>tutkimus</strong>lomakkeeseen.<br />
Verenpaine mitattiin kaksi kertaa. Mittausten välillä pidettiin vähintään minuutin<br />
tauko, jolloin mitattiin pulssi. Tässä raportissa tulokset on kuvattu käyttäen Lääkärin<br />
käsikirjan mukaisia seulontarajoja (päivitetty 3.8.2009). Seulontarajat ovat 1–5-vuotiaille<br />
115/75 mmHg, 6–10-vuotiaille 125/85 ja 11–18-vuotiaille 140/90 mmHg.<br />
2.4.3.7 Lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen arviointi<br />
Tässä tutkimuksessa terveydenhoitajat arvioivat <strong>terveys</strong>tarkastuksessa puolivuotiaan<br />
ja yksivuotiaan lapsen ja hänen vanhempansa vuorovaikutusta: lapsen pitelyä ja käsittelyä,<br />
katsekontaktia, lapselle puhumista ja hymyilemistä, lapsesta nauttimista, lapsen<br />
pahanolon sietämistä ja lapsen viestien ymmärtämistä ja niihin vastaamista. Tutkimuksessa<br />
käytetty lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen strukturoitu arviointimenetelmä<br />
on kehitetty varhaisen vuorovaikutuksen arviointilomakkeiden pohjalta<br />
yhteistyössä <strong>Lasten</strong> mielenterveyden kehittämishankkeen (LAMIKE) kanssa.<br />
Arviointi kirjattiin tutkimuksessa arviointiasteikolla 1–5. Arvot 5–4 kuvaavat<br />
hyvin toimivaa, ei huolta herättävää vuorovaikutusta. Arvo 3 kuvaa jonkinasteista<br />
huolta vuorovaikutuksesta. Arvot 2–1 kuvaavat selvää huolta tai poikkeavuutta<br />
vuorovaikutuksessa.<br />
2.4.3.8 Neurologisen kehityksen arviointi<br />
Alle viisivuotiaiden neurologisen kehityksen arviointi<br />
Alle viisivuotiaiden lasten neurologisen kehityksen arvioinnissa käytettiin lastenneuvolasuosituksissa<br />
(STM 2004) olevia arviointikriteereitä. Terveydenhoitajat eivät<br />
saaneet tähän osioon erikseen koulutusta, vaan he arvioivat lapsen kehityksen<br />
kuten normaalissa puoli-, yksi- ja kolmevuotiaan <strong>terveys</strong>tarkastuksessa. Puoli- ja<br />
yksivuotiaiden lasten motorisen kehityksen arvioinnista ja kolmevuotiaiden puheenkehityksen<br />
arvioinnista oli <strong>tutkimus</strong>käsikirjassa kirjalliset ohjeet.<br />
<strong>Lasten</strong> <strong>terveys</strong>. <strong>LATE</strong>-tutkimuksen perustulokset lasten kasvusta, kehityksestä, terveydestä,<br />
<strong>terveys</strong>tottumuksista ja kasvuympäristöstä<br />
27
Change language