Lasten terveys LATE-tutkimus
Lasten terveys LATE-tutkimus
Lasten terveys LATE-tutkimus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
3 TULOKSET<br />
Tilastokeskuksen väestötilaston (2005) mukaan lähes joka viides lapsi muuttaa<br />
vähintään kerran ensimmäisen elinvuotensa aikana. Tutkimusaineiston puolivuotiaista<br />
lapsista alle 15 % oli muuttanut vähintään kerran. Vastaavasti yksivuotiaista<br />
lapsista vähintään kerran muuttaneita oli jo joka viides. Kolmevuotiaista lapsista<br />
vähintään kerran muuttaneita oli joka toinen, 5 vuotta täyttäneistä noin 65 % ja ensimmäisen<br />
luokan oppilaista jo 71 %. Peruskoulun viides- ja kahdeksasluokkalaisten<br />
huoltajilta kysyttiin muuttokertoja koulunkäynnin aloittamisen jälkeen. Lähes<br />
kaksi kolmesta ei ollut muuttanut kertaakaan, joka neljäs kerran ja hieman yli 10 %<br />
useammin kuin kerran koulunkäynnin aloittamisen jälkeen.<br />
3.7.5 Menojen kattaminen tuloilla<br />
Vaikka yleinen varallisuus onkin kasvanut, perheiden pienituloisuus on sitä vastoin<br />
kasvanut viimeisten vuosikymmenten aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että suurempi<br />
väestönosa vastaavanikäisistä lapsiperheistä on yliedustettuna alimmassa ja aliedustettuna<br />
ylimmässä tuloviidenneksessä. Heikko tulotaso kasaantuu jo muutoinkin<br />
haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, etenkin yksinhuoltajiin ja monilapsisiin<br />
perheisiin. Alle kolmevuotiaiden lasten perheissä pienituloisuus on kasvanut nopeimmin<br />
(Tilastokeskus; Tulonjakotilaston aikasarja 2005, Sauli 2007).<br />
Tutkimukseen osallistuneista perheistä vähintään hankalaksi menojen kattamisen<br />
käytettävissä olevilla tuloilla koki noin joka neljäs. Vanhempien lasten vanhemmat<br />
kokivat menojen kattamisen tuloilla helpoksi nuorempien lasten vanhempia<br />
yleisemmin. Hyvin helpoksi menojen kattamisen koki noin 10 % kouluikäisten<br />
lasten vanhemmista.<br />
Taulukko 70. Vanhempien arvio perheen menojen kattamisesta käytettävissä olevilla tuloilla (% neuvola- ja<br />
kouluikäisten vanhemmista).<br />
Menojen kattaminen tuloilla Neuvola Koulu Yhteensä<br />
Hankalaa 26 23 25<br />
Helppoa 74 77 75<br />
3.7.6 <strong>Lasten</strong> hoitojärjestelyt<br />
Suomessa on kansainvälisesti katsoen monipuolinen ja kattava pienten lasten hoitojärjestelmä.<br />
Subjektiivinen oikeus päivähoitoon astui voimaan alle kolmevuotiaille<br />
vuonna 1990 ja laajeni alle kouluikäisiin vuonna 1996 (Laki lasten päivähoidosta<br />
36/1973, § 11A). Neuvolaikäisten lasten vanhemmilta kysyttiin lapsen hoitojärjestelyjä<br />
ja ikää, milloin lapsi on mennyt ensimmäistä kertaa kodin ulkopuolelle päivähoitoon<br />
sekä hoitopaikkojen lukumäärää. Kodin ulkopuolella hoidettujen osalta<br />
kysyttiin myös hoitopäivien lukumäärää kuukaudessa, hoitopäivän pituutta tunteina<br />
ja sitä, meneekö lapsi mielellään päivähoitoon.<br />
<strong>Lasten</strong> <strong>terveys</strong>. <strong>LATE</strong>-tutkimuksen perustulokset lasten kasvusta, kehityksestä, terveydestä,<br />
<strong>terveys</strong>tottumuksista ja kasvuympäristöstä<br />
123
Change language