Lasten terveys LATE-tutkimus

3 TULOKSET
Lähes puolelta tutkimukseen osallistuneista kolmevuotiaista puuttui tietoja
yhteisnäön ja/tai molempien silmien lähinäön tarkkuuksista eli syystä tai toisesta
lapselta ei saatu tutkittua sekä yhteisnäköä että molempien silmien lähinäön tarkkuutta
erikseen. Tutkimuksen onnistumiseen lienee vaikuttaneet useammat syyt,
kuten kolmevuotiaan vireystila, keskittymiskyky ja yhteistyöhalukkuus tutkimustilanteessa.
Niistä kolmevuotiaista, joilta tutkittiin sekä lähinäön yhteisnäkö että
molempien silmien lähinäkö erikseen, 73 %:lla lähinäön tarkkuus oli normaali (0,5
tai sitä parempi molempien silmien yhteislähinäkö ja oikean ja vasemman silmän
lähinäöntarkkuudet erikseen) ja 27 %:lla huonompi kuin 0,5.
Lähinäön tutkiminen onnistui tässä tutkimuksessa lähes kaikilta viisivuotiailta.
66 %:lla viisivuotiaista lähinäön tarkkuus oli 0,8 tai sitä parempi ja 34 %:lla alle
0,8 (sekä lähinäön yhteisnäkö että silmien lähinäön tarkkuus erikseen).
Kaukonäkö
Kaukonäkö tutkittiin tässä tutkimuksessa lastenneuvolassa kolme- ja viisivuotiailta
ja kouluterveydenhuollossa ensimmäisen ja kahdeksannen luokan oppilailta sekä
tarvittaessa viidennen luokan oppilailta.
Kolmevuotiaiden kaukonäön tuloksissa oli paljon puuttuvia tietoja. Noin kolmasosalta
puuttui joko kaukonäöntarkkuus molempien silmien yhteisnäön tai
vasemman tai oikean silmän osalta. Niistä kolmevuotiaista, joilta kaukonäön tutkiminen
onnistui sekä yhteisnäön että molempien silmien osalta, 94 %:lla oli normaali
kaukonäön tarkkuus (0,5 tai sitä parempi).
Viisivuotiailla ja kouluikäisillä näöntarkkuuden tulee olla 0,8 tai sitä parempi.
Viisivuotiaista 79 %:lla, ensimmäisen luokan oppilaista 91 %:lla ja viidennen luokan
oppilaista 89 %:lla oli tämän kriteerin perusteella normaali kaukonäöntarkkuus
molempien silmien yhteisnäössä sekä erikseen vasemmassa ja oikeassa silmässä.
Vastaava osuus kahdeksasluokkalaisista oli 76 %.
Kaukonäkö tutkittiin neuvolaikäisiltä yleensä (yli 90 %) käyttäen LH-testitaulua.
Kouluikäisten kaukonäön tutkimuksista hieman yli puolet tehtiin käyttäen
E-taulua. LH-testitaulu oli käytössä 42 %:ssa ensimmäisen luokan, 16 % viidennen
luokan ja 29 % kahdeksannen luokan näöntutkimuksista.
Karsastus
Karsastus tutkittiin lastenneuvolassa kolme- ja viisivuotiailta sekä kouluterveydenhuollossa
ensimmäisen luokan oppilailta. Lisäksi ½–5-vuotiaiden ja ensimmäisen
luokan oppilaiden huoltajilta kysyttiin ovatko he epäilleet, että lapsi karsastaa.
Noin 2–5 %:lla 3–5-vuotiaista ja ensimmäisen luokan oppilaista oli terveydenhoitajien
tekemien tutkimusten perusteella karsastusta tai epäily siitä. Hirschbergin
lamppukokeessa valoheijaste oli vaikuttanut hieman epäsymmetriseltä tai valoheijaste
oli selkeästi epäsymmetrinen 2 %:lla kolme- ja viisivuotiaista sekä 4 %:lla ensimmäisen
luokan oppilaista. Suoralla peittokokeella tutkittaessa noin 3 %:lla neuvolaikäisistä
ja 5 %:lla ensimmäisen luokan oppilaista oli tulos jäänyt epävarmaksi,
Lasten terveys. LATE-tutkimuksen perustulokset lasten kasvusta, kehityksestä, terveydestä,
terveystottumuksista ja kasvuympäristöstä
59