Lasten terveys LATE-tutkimus
Lasten terveys LATE-tutkimus
Lasten terveys LATE-tutkimus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
tyvän heikkoon sosioekonomiseen asemaan ja psyykkiseen oireiluun. Haarasilta<br />
ym. (2004) ovat todenneet, että päivittäin tupakoivat 15–19-vuotiaat nuoret kärsivät<br />
vakavasta masennuksesta yli viisi kertaa muita todennäköisemmin.<br />
Suomalaiset nuoret aloittavat tupakoinnin keskimäärin 14-vuotiaina (Paavola<br />
ym 2001). Nuoren tupakoinnin aloittamista ennustaa vahvasti vanhempien, sisarusten<br />
ja läheisten ystävien tupakointi. Myös peruskoulun heikon koulumenestyksen<br />
tiedetään olevan vahva tupakoinnin aloittamista ennustava tekijä (Pennanen<br />
ym. 2009).<br />
Nuorten tupakoinnin aloittamisessa kokeiluilla on suuri merkitys (Pennanen<br />
ym. 2006). <strong>LATE</strong>-tutkimukseen osallistuneista kahdeksasluokkalaisista hieman yli<br />
kolmasosa (34 %) oli joskus polttanut tai kokeillut tupakan polttoa. Vastaava tulos<br />
on saatu Nuorten <strong>terveys</strong>tapatutkimuksessa, jonka mukaan 14-vuotiaista hieman<br />
yli 30 % oli kokeillut tupakkaa (Rimpelä ym. 2007).<br />
Tämän tutkimuksen mukaan 9 % kahdeksasluokkalaisista pojista ja 6 % samanikäisistä<br />
tytöistä tupakoi ainakin satunnaisesti. Noin 3 % kahdeksasluokkalaisista<br />
(1 % tytöistä ja 5 % pojista) tupakoi päivittäin. Päivittäin tupakoivien osuus oli<br />
pienempi kuin Nuorten <strong>terveys</strong>tapakyselyssä tai Koulu<strong>terveys</strong>kyselyssä. Nuorten<br />
<strong>terveys</strong>tapatutkimuksen mukaan 5 % 14-vuotiaista pojista ja 7 % samanikäisistä<br />
tytöistä tupakoi päivittäin. 16-vuotiaista vastaavat osuudet olivat 20 % pojista ja<br />
23 % tytöistä. (Rimpelä ym. 2007.) Koulu<strong>terveys</strong>kyselyn tulosten mukaan päivittäin<br />
tupakoi 15 % peruskoulun kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista (Luopa ym.<br />
2008). <strong>LATE</strong>-tutkimuksen tuloksiin on saattanut vaikuttaa se, että kyselylomake<br />
täytettiin <strong>terveys</strong>tarkastuksen yhteydessä, eivätkä nuoret ole ehkä halunneet kertoa<br />
terveydenhoitajalle tupakoinnistaan tai muiden päihteiden käytöstä. Toisaalta tätä<br />
toimintamallia sovelletaan <strong>terveys</strong>tarkastuksessa usein muutenkin, nuori täyttää<br />
<strong>terveys</strong>kyselyn ja kyselyä käytetään <strong>terveys</strong>neuvonnan pohjana. Koulu<strong>terveys</strong>kyselyn<br />
ja Nuorten <strong>terveys</strong>tapatutkimuksen lomakkeet täytetään yksin nimettöminä.<br />
Nuuska<br />
Nuuskan aiheuttamat <strong>terveys</strong>riskit ovat samansuuntaisia kuin poltettujen tupakkatuotteiden.<br />
Merkittävimmät erot ovat nuuskan pienempi keuhkosyöpäriski ja<br />
suuremmat suun alueen <strong>terveys</strong>haittojen riskit (Johnson & Squier 1993). Nuuskan<br />
käyttö alkoi lisääntyä Suomessa 1990-luvun alussa erityisesti urheilua harrastavilla<br />
nuorilla (Pennanen ym. 2006).<br />
Tähän tutkimukseen osallistuneista kahdeksasluokkalaista (tai 9 luokkalaisista)<br />
pojista 15 % ja tytöistä 3 % oli joskus kokeillut nuuskaa. Nuorten <strong>terveys</strong>tapatutkimuksen<br />
mukaan nuuskaa oli kokeillut 7 % 14-vuotiaista pojista ja 28 % 16-vuotiaista<br />
pojista (Rimpelä ym. 2007).<br />
<strong>LATE</strong>-aineistossa kahdeksasluokkalaisista pojista 2 % nuuskasi päivittäin, tytöistä<br />
ei kukaan. 2 % kahdeksasluokkalaisista pojista käytti nuuskaa satunnaisesti<br />
(harvemmin kuin kerran viikossa). Tulokset ovat samansuuntaiset kuin Nuorten<br />
<strong>terveys</strong>tapatutkimuksessa, jonka tulosten mukaan nuuskaa käytti (silloin tällöin<br />
110 Raportti 2/2010<br />
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Change language