Lasten terveys LATE-tutkimus
Lasten terveys LATE-tutkimus
Lasten terveys LATE-tutkimus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
yhteydessä (STM 2004). Neuvolatyön tavoitteena on imetysmyönteisyyden lisääminen,<br />
sillä äidinmaito riittää vauvan ravinnoksi kuuden ensimmäisen kuukauden<br />
ajan. Tämä <strong>tutkimus</strong> vahvistaa aikaisemmat tulokset lisäruoan huomattavan aikaisesta<br />
aloittamisesta. Tulosten mukaan osittainen imetys jatkuu noin puoli vuotta<br />
yli puolella lapsista.<br />
Leikki-ikäisten ja kouluikäisten lasten rasvan laatu leivän levitteissä oli pääasiassa<br />
kasvirasvaa sisältävää ja juotu maito oli suurimmalla osalla suositusten mukaisesti<br />
rasvatonta tai vähärasvaista. Kasvisten käyttö oli vähäistä ja kotona iltaruoalla<br />
harvinaisempaa kuin koulussa. Yläasteikäiset valikoivat kouluaterialla ja<br />
söivät ateriaan kuuluvista ruoista vain osan. Sekä leikki-ikäiset että kouluikäiset<br />
nauttivat väli- ja iltapaloilla runsaasti sokeroituja elintarvikkeita. <strong>Lasten</strong>, nuorten<br />
ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmassa esitetään tavoitteeksi mm. terveellisten<br />
elämäntapojen edistäminen (Valtioneuvoston periaatepäätös 2007). Yhtenä<br />
tavoitteena on kasvisten ja hedelmien suositellun päivittäiskäytön (yli 400 g/pv)<br />
kasvu nuorilla. Tähän tavoitteiseen on runsaasti matkaa, kun kouluikäisistä vain<br />
pieni osa söi kasviksia päivittäin useammalla aterialla. Sekä perheissä että päivähoidossa<br />
ja kouluissa kasvisten, hedelmien ja marjojen käytön lisäämiseen on syytä<br />
kiinnittää huomiota.<br />
Neuvolatyön opas korostaa leikki-iässä perheen yhteisen aterioinnin merkitystä<br />
ruokailutaitojen oppimisessa ja uusien ruokien hyväksymisessä (STM 2004). Tämän<br />
tutkimuksen tulosten mukaan lähes 90 % leikki-ikäisten lasten perheistä söi<br />
yhdessä. Kasviksia sisältyi leikki-ikäisten iltaruokailuun kuitenkin vain puolella<br />
lapsista, joten perheiden ruokavalinnat kaipaavat tarkistamista aikaisempien <strong>tutkimus</strong>tulosten<br />
mukaisesti (Kyttälä ym. 2008). Perheen yhteinen ruokailu toteutui<br />
myös ensimmäisen luokan oppilailla lähes päivittäin, mutta harveni koululaisten<br />
varttuessa.<br />
Makeiden jälkiruokien ja makeisten käyttö on tämän tutkimuksen mukaan<br />
yleistä leikki-ikäisillä, kuten muissakin tutkimuksissa on todettu (Kyttälä ym.<br />
2008). Makeiden välipalojen käyttö on kouluikäisillä suuri ongelma (Hoppu ym.<br />
2008, Kasila ym. 2008). <strong>LATE</strong>-tutkimuksen tulosten mukaan makeiden juomien<br />
tai makeisten päivittäiskäyttö ei kouluikäisillä ollut kovin tavallista, mutta makeita<br />
juomia käytti kolmannes päivittäin ja makeisia 10 % kouluikäisistä 3–5 kertaa viikossa.<br />
Neuvolatyön opas (STM 2004) ohjaa mm. D-vitamiinivalmisteiden käyttöä. Tämän<br />
tutkimuksen tulosten perusteella lähes kaikki imeväisikäiset, mutta vain osa<br />
alle kouluikäisistä lapsista, saivat D-vitamiinivalmisteita säännöllisesti. D-vitamiinin<br />
saannin riittävyyttä seurataan. Vuodesta 2003 alkaen maitojuomiin on lisätty<br />
D-vitamiinia saannin riittävyyden varmistamiseksi.<br />
Puuttuvien tietojen määrä ruokakysymyksissä oli vähäistä, mutta kyselylomakkeiden<br />
kehittämistä on syytä jatkaa, sillä vastauksissa ilmeni joitakin epäjohdonmukaisuuksia.<br />
Elintarvikkeiden frekvenssilomake ei kaikilta osin toiminut, sillä<br />
leikki-ikäisten vanhempien ja kouluikäisten oli vaikea arvioida eri ruokien käyttö-<br />
148 Raportti 2/2010<br />
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Change language