Lasten terveys LATE-tutkimus
Lasten terveys LATE-tutkimus
Lasten terveys LATE-tutkimus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
3 TULOKSET<br />
Koulu<strong>terveys</strong>kyselyn mukaan ylipainoisten tyttöjen osuus oli vuonna 2007 12 % ja<br />
poikien 20 % (Luopa ym. 2008). Koulu<strong>terveys</strong>kyselyssä paino- ja pituustiedot ovat<br />
nuorten itsensä raportoimia ja ylipainoisuus perustuu BMI-luokituksiin (Cole ym.<br />
2000). <strong>LATE</strong>-tutkimuksen tulosten mukaan ylipainoisuus oli yleisempää kuin mitä<br />
nuoret ovat Koulu<strong>terveys</strong>kyselyssä raportoineet.<br />
Kahdeksasluokkalaisia nuoria pyydettiin arvioimaan omaa painoaan viisi luokkaisella<br />
asteikolla: liian laiha, hieman liian laiha, sopivan painoinen, hieman liian<br />
lihava ja liian lihava. Hieman yli puolet kahdeksasluokkalaisista (54 %) piti itseään<br />
sopivan painoisena. 34 % tytöistä ja 29 % pojista piti itseään joko hieman liian lihavana<br />
tai liian lihavana. Hieman liian laihana tai liian laihana piti itseään 18 %<br />
pojista ja 12 % tytöistä. Huoli omasta painosta ja laihduttamisesta ovat tavallisia<br />
suomalaisilla nuorilla, varsinkin tytöillä (Koskelainen ym. 2001).<br />
3.2.2 Verenpaine<br />
Pienillä lapsilla verenpainetauti on harvinainen ja lähes aina sekundaarinen. Kuitenkin<br />
myös lasten kohonneen verenpaineen on todettu olevan yhteydessä sepelvaltimoiden<br />
ja aortan varhaisiin ateroskleroottisiin muutoksiin (Taittonen 2001, Tracy<br />
ym. 1995). Viime aikoina lasten ja erityisesti nuorten kohonneen verenpaineen<br />
merkitys <strong>terveys</strong>ongelmana on lisääntynyt kasvavan lihavuusongelman myötä.<br />
Kohonneen verenpaineen arvioinnissa on tärkeää, että mittaukset voitaisiin<br />
toteuttaa mahdollisimman luotettavalla ja toistettavalla menetelmällä. Luotettava<br />
arvio kohonneesta verenpaineesta edellyttää myös mittausten toistamista myöhempänä<br />
ajankohtana. Vaikka suosituksena oli mitata lasten ja nuorten verenpaine<br />
käyttäen elohopeamanometria, osalla tässä tutkimuksessa työskennelleistä hoitajista<br />
ei ollut kyseistä laitetta käytettävissään ja näin ollen 25 %:lla lapsista ja nuorista<br />
verenpaine on mitattu digitaalimittarilla ja 11 %:lla aneroidimittarilla. Verenpaine<br />
mitattiin kaksi kertaa minuutin välein, mutta tutkimuksen luonteesta johtuen mittauksia<br />
ei ollut mahdollista toistaa myöhemmin. Tässä tutkimuksessa verenpaine<br />
mitattiin viisivuotiailta sekä kaikilta kouluikäisiltä.<br />
<strong>Lasten</strong> verenpainearvot ovat lapsen iästä, sukupuolesta ja koosta riippuvaisia<br />
(National High Blood Pressure Education Program Working Group on High Blood<br />
Pressure in Children and Adolescents 2004). Pienillä lapsilla verenpaineen yläarvo<br />
(systolinen arvo) on alle 100 mmHg ja nousee kouluiässä tasolle 110–120 mmHg.<br />
Ala-arvo (diastolinen arvo) on puolestaan pienillä lapsilla keskimäärin 60 mmHg ja<br />
nousee kouluiässä tasolle 75 mmHg. Murrosiässä verenpainearvot nousevat aikuistasolle<br />
120–130/75–85 mmHg.<br />
Suosituksen mukaan lapsi on lähetettävä jatkotutkimuksiin, jos lapselta mitatut<br />
verenpainearvot ylittävät seurannassa toistetusti seulontarajat. Suomessa käytettävät<br />
seulontarajat hieman vaihtelevat eri lähteiden mukaan. Tämän tutkimuksen<br />
arvioinnissa on käytetty Lääkärin käsikirjan mukaisia seulontarajoja (päivitetty<br />
3.8.2009). Seulontarajat ovat 1–5-vuotiaille 115/75 mmHg, 6–10-vuotiaille 125/85 ja<br />
11–18-vuotiaille 140/90 mmHg.<br />
<strong>Lasten</strong> <strong>terveys</strong>. <strong>LATE</strong>-tutkimuksen perustulokset lasten kasvusta, kehityksestä, terveydestä,<br />
<strong>terveys</strong>tottumuksista ja kasvuympäristöstä<br />
57
Change language