Lasten terveys LATE-tutkimus

Audit-testin pistemäärien luokittelu:
0 ei riskiä
1–7 vähäinen riski
8–10 lievästi kasvanut
11–14 selvästi kasvanut
15–19 suuri riski
20–40 erittäin suuri riski
2.5 Tutkimuksen onnistumisen arviointi
Tutkimus onnistui hyvin ja sekä terveydenhoitajilta että lapsiperheiltä saatu palaute
oli enimmäkseen myönteistä. Tutkimuksen onnistuminen oli pääasiassa tutkimuksen
kenttätyöhön osallistuneiden terveydenhoitajien ansiota. Suurin osa terveydenhoitajista
oli työskennellyt pitkään lastenneuvolassa ja/tai kouluterveydenhuollossa.
Terveydenhoitajien motivoituminen oman työn kehittämiseen ja tutkimuksen
toteuttamiseen vaikutti tutkimuksen onnistumiseen merkittävästi.
Tutkimusmenetelmät valittiin ja tutkimuslomakkeet kehitettiin lastenneuvolatyön
ja kouluterveydenhuollon valtakunnallisten suositusten ja asiantuntijalausuntojen
perusteella. Joitakin tutkimusmenetelmiä kehitettiin tätä tutkimusta varten,
kuten lapsen psykososiaalisen kehityksen arviointimenetelmiä. Terveydenhoitajien
palautteen mukaan huoltajien ja nuorten kyselylomakkeet ja terveydenhoitajien
täytettäviksi tarkoitetut tutkimuslomakkeet sisälsivät keskeiset lasten kasvua, kehitystä,
terveyttä ja hyvinvointia kuvaavat tiedot (Mäki ym. 2008).
Tutkimusmenetelmien laatu pyrittiin varmistamaan mm. terveydenhoitajille
järjestetyn koulutuksen ja kirjallisen ohjeistuksen avulla. Lisäksi terveydenhoitajilla
oli mahdollisuus kysyä ohjeita tutkimuksen aikana hankkeen yhdyshenkilöltä.
Tutkimuksen aikana LATE-työryhmä tutustui terveydenhoitajien työskentelyolosuhteisiin
ja seurasi tutkimusterveystarkastuksia sekä lastenneuvoloissa että
kouluterveydenhuollossa. Audintointikäynnit tehtiin 15.3.2007–2.8.2007 välisenä
aikana. Auditointikäyntien aikana havaittiin, että tutkimuksiin kuuluvat mittaukset
tehtiin yleensä koulutuksessa saatujen ohjeiden mukaan, mutta tutkimusolosuhteissa
ja -laitteissa oli eroja. Tutkimukseen osallistui 46 terveydenhoitajaa, joten
terveydenhoitajien toteuttamiin mittauksiin on saattanut jäädä eroja, jotka voivat
vaikuttaa tulosten vertailukelpoisuuteen. Lisäksi on huomioitava, että perhettä, lasten
ja heidän vanhempiensa terveystottumuksia koskeviin tuloksiin on saattanut
vaikuttaa se, että sekä huoltajien että nuorten täyttämät kyselylomakkeet palautettiin
terveydenhoitajalle, kyselylomakkeet tarkastettiin ja niihin kirjatuista asioista
keskusteltiin terveystarkastuksen yhteydessä. Toisaalta sekä neuvolassa että kouluterveydenhuollossa
huoltajat ja kouluterveydenhuollossa nuoret ovat tottuneet
täyttämään erilaisia terveyttä ja hyvinvointia koskevia kyselylomakkeita. Terveydenhoitajille
tulleen palautteen mukaan sekä huoltajat että nuoret olivat kokeneet
lomakkeiden täyttämisen pääsääntöisesti myönteisenä. Tiedonkeruuprosessia on
32 Raportti 2/2010
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos