Lasten terveys LATE-tutkimus
Lasten terveys LATE-tutkimus
Lasten terveys LATE-tutkimus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
täytymisestä, ruokatottumuksista, terveydentilasta, oireista, päihteiden käytöstä,<br />
seurustelusta, koulunkäynnistä, kiusaamisesta ja mielialasta. Kyselylomake sisälsi<br />
R-BDI (Beck Depression Inventory) mielialakyselyn (13 kysymystä). Terveydenhoitaja<br />
tarkasti <strong>terveys</strong>tarkastuksen aikana, että lomake oli täytetty kokonaan. Mikäli<br />
kyselylomakkeessa oli kohtia, joita nuoren oli vaikea ymmärtää, terveydenhoitaja<br />
tarkensi epäselviä kysymyksiä.<br />
2.4.3 <strong>Lasten</strong> <strong>terveys</strong>tarkastukset<br />
Tutkimus toteutettiin osana lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon määräaikaisia<br />
<strong>terveys</strong>tarkastuksia. <strong>Lasten</strong>neuvolassa lapset tulevat <strong>terveys</strong>tarkastuksiin<br />
määräaikaistarkastusohjelman mukaan (STM 2004). Tutkimus<strong>terveys</strong>tarkastukset<br />
tehtiin lastenneuvolassa, kun lapset olivat puoli-, yksi-, kolme- tai viisivuotiaita.<br />
Koululaisille <strong>terveys</strong>tarkastukset tehtiin syys- tai kevätlukukauden aikana kouluterveydenhuollon<br />
työjärjestyksen mukaan. Ensimmäisen luokan oppilaiden <strong>terveys</strong>tarkastuksista<br />
noin puolet tehtiin kesällä ennen koulun alkua ja puolet ensimmäisen<br />
luokan aikana. Tutkimus<strong>terveys</strong>tarkastukset toteutettiin <strong>terveys</strong>keskusten<br />
lastenneuvoloissa ja kouluterveydenhuollon toimipisteissä käyttäen kyseisen toimipisteen<br />
mittalaitteita. Tutkimus<strong>terveys</strong>tarkastusten sisällöt olivat lastenneuvolatyön<br />
ja kouluterveydenhuollon valtakunnallisten suositusten mukaisia.<br />
Tutkimusta varten koulutetut terveydenhoitajat tekivät <strong>terveys</strong>tarkastuksen,<br />
johon kuuluivat lapsen kasvun ja kehityksen arviointi ja mittaaminen, kuten painon,<br />
pituuden ja päänympärysmitan mittaaminen, näön ja kuulon tutkiminen sekä<br />
neurologisen ja psykososiaalisen kehityksen arviointi. Tutkimuksessa noudatettiin<br />
<strong>terveys</strong>tarkastukseen kuuluvien mittausten ja <strong>tutkimus</strong>ten osalta koulutuksessa<br />
annettuja ohjeita, jotka oli koottu <strong>tutkimus</strong>käsikirjaan (www.thl.fi/lasten<strong>terveys</strong>seuranta).<br />
Tiedot kirjattiin <strong>tutkimus</strong>lomakkeisiin ja <strong>terveys</strong>keskuksen sähköiseen<br />
tai manuaaliseen lapsen <strong>terveys</strong>kertomukseen. Perhe sai tietoa lapsen terveydestä<br />
tavallisen <strong>terveys</strong>tarkastuksen tapaan.<br />
Kaikki <strong>tutkimus</strong><strong>terveys</strong>tarkastukseen kuuluneet mittaukset suoritettiin mahdollisimman<br />
standardoidusti koulutuksen ja yksityiskohtaisen kirjallisen ohjeistuksen<br />
mukaisesti. <strong>Lasten</strong>neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon omien tilojen ja<br />
mittalaitteiden käyttö heikentää kuitenkin mittaustuloksien yhdenmukaisuutta,<br />
sillä laitteissa ja tiloissa oli toimipistekohtaisia eroja (Mäki ym. 2008).<br />
2.4.3.1 Pituuden ja painon mittaaminen<br />
Pituus ja paino mitattiin kaikilta tutkimukseen osallistuneilta lapsilta ja nuorilta.<br />
Puoli- ja yksivuotiaiden lasten pituus mitattiin selinmakuulla paljaista kantapäistä<br />
päälakeen varvasasentoa varoen. Korva-aukkojen ja silmien ulkonurkkien tuli olla<br />
mittauksen ajan samassa pystytasossa. Terveydenhoitaja mittasi ja huolehti lapsen<br />
vartalon ja alaraajojen asennosta mittauksen aikana. Toinen henkilö, yleensä lap-<br />
22 Raportti 2/2010<br />
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Change language