Vuosikertomus 2007 - Stora Enso
Vuosikertomus 2007 - Stora Enso
Vuosikertomus 2007 - Stora Enso
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Saadut valtionavustukset<br />
Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät valtionavustukset<br />
vähennetään hyödykkeen hankintahinnasta ja<br />
nettohankintameno aktivoidaan taseeseen. Muut valtionavustukset<br />
kirjataan systemaattisesti tulona jaksoille, joilla niitä<br />
vastaava kulu syntyy.<br />
Biologiset hyödykkeet<br />
IAS 41 Maatalous edellyttää, että biologiset hyödykkeet, kuten<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n osalta kasvava puusto, on kirjattava taseeseen<br />
markkina-arvoonsa. Konsernin metsät on kirjattu käypään<br />
arvoon vähennettynä arvioiduilla myyntiin liittyvillä menoilla,<br />
mikä perustuu siihen oletukseen, että näiden hyödykkeiden<br />
käypä arvo on luotettavasti määritettävissä. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> myös<br />
varmistaa, että konsernin osuus osakkuusyritysten metsäomistuksen<br />
arvosta on yhdenmukainen konsernin laskentaperiaatteiden<br />
kanssa.<br />
Uudet hankitut biologiset hyödykkeet ja istutetut viljelmät<br />
arvostetaan hankintamenoon, joka vastaa käypää arvoa.<br />
Konsernin metsäomaisuuden arvo perustuu diskontattujen<br />
kassavirtojen malleihin. Biologisten hyödykkeiden käypä arvo<br />
lasketaan jatkuvien toimintojen kassavirtojen pohjalta eli<br />
kestävän metsänhoidon perusteella ja kasvupotentiaali huomioon<br />
ottaen. Ennustettuun puun kasvuun perustuvat vuosittaiset<br />
hakkuut kerrotaan toteutuneilla puun hinnoilla ja saadusta<br />
arvosta vähennetään lannoitteiden sekä hakkuiden kustannukset.<br />
Biologisten hyödykkeiden käypä arvo mitataan tuottavan<br />
metsäalueen yhden kasvukauden hakkuiden nykyarvona<br />
ottaen huomioon ympäristörajoitukset ja muut varaukset.<br />
Fyysisesti maaperässä kiinni oleva biologinen hyödyke arvostetaan<br />
käypään arvoon erillään maa-alueesta.<br />
Päästöoikeudet ja päästökauppa<br />
Konserni on osallisena Euroopan päästökaupassa, jossa sille<br />
on allokoitu tietty määrä päästöoikeuksia tietylle ajanjaksolle.<br />
Päästöoikeudet lisäävät konsernin aineettomien hyödykkeiden<br />
ja valtionavustuksien määrää sekä velvoittavat konsernin<br />
luovuttamaan toteutusjaksolla toteutuneita päästöjä vastaavan<br />
päästöoikeusmäärän. Päästöoikeudet on kirjattu aineettomiin<br />
hyödykkeisiin konsernin saadessa ne haltuun, ja niiden<br />
arvostus perustuu tuon päivän käypään arvoon. Jos päästöoikeuksien<br />
markkina-arvo laskee merkittävästi niistä saatavan<br />
tuoton alle ja lasku katsotaan pysyväksi, arvonalentuminen<br />
kirjataan oikeuksista, joita konserni ei aio käyttää sisäisesti.<br />
Varaus päästöoikeuksien palautusvelvoitteen täyttämiseksi<br />
perustuu toteutuneisiin päästöihin ja palautusvelvoitteen<br />
täyttämiseen käytetään saatuja päästöoikeuksia. Mahdolliset<br />
yli menevät päästöt arvostetaan aikajakson lopun markkinahinnalla.<br />
Tuloslaskelmaan kirjataan tehdyt päästöt kuluiksi materiaaleihin<br />
ja palveluihin allokaatiopäivän käyvällä arvolla. Markkinoilta<br />
ostetut päästöoikeudet kirjataan kuluiksi hankintahintaan.<br />
Vastaavasti liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan<br />
vastaavan kokoinen hyvitys, jonka johdosta allokoitujen<br />
päästöjen vaikutus eliminoituu. Täten tuloslaskelmaan ei<br />
synny alkujaossa allokoitujen päästöoikeuksien osalta tulosvaikutusta.<br />
Mahdollinen tulosvaikutus syntyy ainoastaan allokaation<br />
ylittävien päästöjen vuoksi tehdyistä lisäostoista, ylijäämäoikeuksien<br />
myynnistä tai sellaisten oikeuksien arvonalentumisesta,<br />
joita ei tarvita sisäiseen käyttöön.<br />
Vaihto-omaisuus<br />
Vaihto-omaisuus esitetään taseessa hankintamenon tai sitä<br />
alemman nettorealisointiarvon määräisenä. Hankintameno<br />
määritellään FIFO-menetelmää käyttäen tai vaihtoehtoisesti<br />
painotetun keskihinnan menetelmällä, mikäli se johtaa<br />
likimain samaan lopputulokseen kuin FIFO-menetelmä.<br />
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno käsittää<br />
raaka-aineet, välittömät palkat, poistot ja muut välittömät<br />
kustannukset sekä tuotteisiin kohdistuvan osuuden tuotannon<br />
välillisistä kustannuksista ilman korkokuluja. Nettorealisointiarvo<br />
on arvioitu myyntihinta tavanomaisessa liiketoiminnassa<br />
vähennettynä tuotteiden valmiiksi saattamisesta ja myynnistä<br />
aiheutuvilla menoilla.<br />
Mikäli tuotteen valmistuskulut ylittävät tilapäisessä markkinatilanteessa<br />
sen nettorealisointiarvon, tehdään arvonoikaisu.<br />
Tasearvojen oikaisuja tehdään myös vanhoille, hidaskiertoisille<br />
ja vanhentuneille tuotteille sekä varaosille. Yksityiskohtaisempia<br />
tietoja tasearvojen oikaisuista on liitteessä 12 kohdassa<br />
Tasearvojen arvostukset ja liitteessä 19 kohdassa Vaihto-omaisuus.<br />
Taseessa ne puolestaan vähennetään varastojen tasearvosta.<br />
Myyntisaamiset<br />
Myyntisaamiset arvostetaan alun perin käypään arvoon ja<br />
jälkeenpäin odotettuun realisoitumisarvoon. Epävarmat<br />
saamiset arvioidaan tilinpäätöshetkellä saamisten riippumattoman,<br />
kattavan tarkastelun perusteella vuoden lopussa. Epävarmoista<br />
saamisista johtuvat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan<br />
”liiketoiminnan muihin kuluihin”. Myyntisaamiset esitetään<br />
lyhytaikaisissa varoissa lyhytaikaisina korottomina saamisina.<br />
Rahavarat<br />
Rahavarat sisältävät rahat ja pankkisaamiset sekä muut varat,<br />
joiden alkuperäinen maturiteetti on alle kolme kuukautta.<br />
Käytössä olevat luottolimiitit sisältyvät taseessa lyhytaikaisiin<br />
korollisiin velkoihin.<br />
Sijoitukset<br />
Konserni luokittelee markkinakelpoisiin velka- ja arvopapereihin<br />
sekä noteeraamattomiin arvopapereihin tehdyt sijoitukset<br />
kolmeen ryhmään, jotka ovat kaupankäyntitarkoituksessa<br />
pidettävät rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat<br />
ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Kaupankäyntitarkoituksessa<br />
pidettävien rahoitusvarojen tarkoituksena on tuottaa<br />
voittoa lyhyellä aikavälillä, ja ne arvostetaan tuloslaskelmassa<br />
käypään arvoon ja esitetään osana lyhytaikaisia sijoituksia.<br />
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset on tarkoitettu pidettäväksi<br />
erääntymiseensä saakka, ja ne raportoidaan osana pitkäaikaisia<br />
sijoituksia. Konsernilla ei ollut näihin ryhmiin luokiteltavia<br />
sijoituksia vuonna <strong>2007</strong>. Ne varat, joita pidetään hallussa<br />
ennalta määrittelemättömän ajan ja joista likviditeetin turvaamisen<br />
tai korkomuutosten takia voidaan luopua, luokitellaan<br />
myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi. Nämä erät esitetään<br />
taseen pitkäaikaisissa varoissa, ellei johto ole ilmaissut aikomustaan<br />
luopua omistuksesta tilinpäätöspäivää seuraavien<br />
12 kuukauden kuluessa, jolloin ne esitetään lyhytaikaisissa<br />
varoissa. Johto tekee sijoitusten luokitteluun liittyvät päätökset<br />
ostohetkellä ja arvioi luokitusta säännöllisesti.<br />
Myytävänä olevat omaisuuserät kirjataan alun perin käypään<br />
arvoon ja niistä johtuvat voitot ja tappiot myytävänä<br />
olevista omaisuuseristä kirjataan nettomääräisinä suoraan<br />
oman pääoman ”muut tuotot” -rahastoon. Kun ne myydään,<br />
kumulatiivinen käyvän arvon oikaisu kirjataan tuloslaskelmaan.<br />
Pysyvä arvonalentumistesti suoritetaan, jos varojen<br />
markkina-arvo on alle kirjanpitoarvon yli vuoden ajan. Jos<br />
arvonalentuminen on selvä, sitä vastaava osa käyvän arvon<br />
rahastosta kirjataan tuloslaskelmaan.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n vuosikertomus <strong>2007</strong> – 123<br />
Tilinpäätös
Change language