Vuosikertomus 2007 - Stora Enso
Vuosikertomus 2007 - Stora Enso
Vuosikertomus 2007 - Stora Enso
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Muutokset näissä arvioissa tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden<br />
tai yksikköryhmien rakenteessa tai lukumäärässä saattavat<br />
aiheuttaa merkittäviä muutoksia hyödykkeiden käypiin<br />
arvoihin nykyisellä tai tulevilla tarkastelujaksoilla. Nämä<br />
arviot koskevat tuotteiden odotettuja myyntihintoja, tuotekustannusten<br />
odotettua inflaatiota ja diskonttauskorkoa. Konserni<br />
tekee herkkyysanalyyseja kaikkein kriittisimmille arvioille.<br />
Myytävissä olevat rahoitusvarat<br />
Julkisen kaupankäynnin kohteina olevien johdannaisten<br />
käypä arvo perustuu tilinpäätöspäivänä noteerattuun markkinahintaan,<br />
kun taas muiden arvopapereiden, pääasiassa<br />
energiaan liittyvien sijoitusten, käypä arvo arvioidaan käyttämällä<br />
erilaisia menetelmiä, kuten diskontattujen kassavirtojen<br />
malleja, vertailukelpoista kaupankäyntiä ja aiempien transaktioiden<br />
kertoimia. Näillä kolmella menetelmällä saaduista<br />
käyvistä arvoista lasketaan tämän jälkeen keskiarvo. Diskontatun<br />
kassavirran mallissa energiaan liittyvät sijoitukset sisältävät<br />
arvioita tulevista sähkön hinnoista, tuotantokustannuksista,<br />
inflaatiosta ja pääomakustannuksista. Arvioidut vuotuiset<br />
nettokassavirrat diskontataan pääomakustannuksen painotetulla<br />
keskiarvolla. Kaupankäyntikertoimet perustuvat listattujen<br />
arvopapereiden hinta-/voittosuhteisiin samalla alalla.<br />
Johdannaiset<br />
Kansainvälisenä paperin, kartongin ja puutuotteiden tuottajana<br />
ja myyjänä <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on alttiina valuuttakurssien muutoksille.<br />
Konsernin toimintaohje on suojata 50 % tietyn valuutan<br />
seuraavan 12 kuukauden nettopositiosta. Konsernin toimintaohjeena<br />
on minimoida muuntoriski rahoittamalla investoinnit<br />
paikallisella valuutalla aina, kun se on mahdollista ja taloudellisesti<br />
kannattavaa.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> soveltaa suojauslaskentaa ulkoisen myynnin<br />
rahavirtoihin. Johdannaissopimukset, jotka eivät täytä suojauskirjanpidon<br />
kriteerejä, arvostetaan kuitenkin käypään arvoon.<br />
Niiden vaikutus esitetään tuloslaskelmassa liikevoitossa.<br />
Konsernin päätuotteiden hinnat ovat luonteeltaan syklisiä<br />
ja sen vuoksi konsernin tulos on alttiina hyödykkeiden hintavaihteluille.<br />
Tämän takia <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> suojaa hintariskiä lopputuotemarkkinoilla.<br />
Konserni on toteuttanut hyödykeriskien<br />
hallintaa kuidun ja energian hankinnan osalta. Tytäryritykset<br />
vastaavat avoimen hyödykeriskin mittaamisesta, ja konsernin<br />
rahoitusosasto suojaa nämä riskit. Kaikki hyödykkeiden ja<br />
energian hintariskin suojaamiseksi käytetyt johdannaiset on<br />
esitetty IAS 39:n mukaisesti ja suojauslaskentaa on sovellettu<br />
mahdollisuuksien mukaisesti. Johdannaiset, jotka eivät täytä<br />
suojauslaskennan kriteerejä, arvostetaan kuitenkin käypään<br />
arvoon ja niiden vaikutus kirjataan tuloslaskelmaan liikevoittoon.<br />
Tuloverot<br />
Laskennalliset verot lasketaan taselähtöisen velkamenetelmän<br />
mukaan, jolloin kaikista omaisuuserien ja velkojen kirjanpito-<br />
sekä verotusarvojen väliaikaisista eroista lasketaan nettovaikutus<br />
kulloinkin voimassaolevia tai voimaantulevia verokantoja<br />
käyttäen. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten<br />
hyödykkeiden poistoerosta, hankittujen yritysten hankintahetken<br />
netto-omaisuuden uudelleenarvostuksesta, myytävissä<br />
olevien rahoitusvarojen ja johdannaisinstrumenttien<br />
arvostamisesta käypiin arvoihin, vaihto-omaisuuden konsernin<br />
sisäisestä katteesta ja vahvistetuista tappioista. Vahvistetuista<br />
tappioista kirjataan laskennallisia verosaamisia siinä<br />
määrin kuin on todennäköistä, että vahvistettuja tappioita<br />
130 – <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n vuosikertomus <strong>2007</strong><br />
voidaan käyttää hyväksi tulevien tilikausien verotettavaa tuloa<br />
vastaan.<br />
Verovelat ja -saamiset arvioidaan jaksoittain ja erotus<br />
oikaistaan tarvittaessa. Yhtiön johto katsoo, että tuleville<br />
veroseuraamuksille on tehty riittävä varaus vallitsevien tosiasioiden,<br />
olosuhteiden ja verolakien perusteella. Mikäli verotuksen<br />
kohdat kyseenalaistetaan tai ne lakkaavat olemasta voimassa,<br />
tulokset voivat olla erilaisia ja niillä voi olla merkittävä<br />
vaikutus raportoituihin summiin konsernitilinpäätöksessä.<br />
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet<br />
Konsernilla on eri puolilla maailmaa useita maksupohjaisia ja<br />
etuuspohjaisia eläkejärjestelmiä, joihin kuuluvaa omaisuutta<br />
hallinnoivat yleensä erilliset säätiöt ja rahastot. Konsernin<br />
suoritukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan kuluksi<br />
tuloslaskelmaan sinä kautena, johon maksusuoritus liittyy.<br />
Tietyissä etuuspohjaisissa järjestelyissä kustannukset määritetään<br />
käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa<br />
menetelmää, jonka mukaan eläkejärjestelyjen ja muiden<br />
etuuksien kustannukset kirjataan tuloslaskelmaan jaksottaen<br />
säännönmukaiset kustannukset työntekijän työvuosille hyväksyttyjen<br />
vakuutusmatemaatikkojen vuosittain laatimien<br />
vakuutusmatemaattisten laskelmien mukaisesti.<br />
Etuuspohjaisena vastuuna esitetään tulevien arvioitujen<br />
maksujen nykyarvo, joka lasketaan käyttäen korkona juoksuajaltaan<br />
vastaavien valtion velkasitoumusten korkoja. Eläkevarat<br />
arvioidaan käyvän arvon mukaan. Varojen ja etuuspohjaisten<br />
vastuiden ero edustaa taseessa rahastoimatonta velkaa.<br />
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat kulut, joita ei kirjata<br />
taseeseen, jaksotetaan keskimääräisille jäljellä oleville työvuosille.<br />
Yhtiön eläkevastuun ja kulujen määrittäminen vaatii<br />
tiettyjen oletusten valitsemista. Vakuutusmatemaatikot käyttävät<br />
näitä oletuksia laskiessaan kyseisiä vastuita. Oletuksiin<br />
sisältyy mm. diskonttauskorko, varojen odotettu tuotto,<br />
palkkatason nousuoletus ja oletettu elinikä. Riippumattomat<br />
vakuutusmatemaatikot määrittävät tuloslaskelmaan kuluksi<br />
kirjattavat summat. Jos todelliset tulokset kuitenkin poikkeavat<br />
alkuperäisistä arvioista, erotus sekä oletusten tai muiden<br />
muuttujien mahdollisten muutosten vaikutus kirjataan suoraan<br />
omaan pääomaan kohdassa Laskelma kirjatuista tuotoista<br />
ja kuluista kuvatulla tavalla.<br />
Biologiset hyödykkeet<br />
Suurin osa konsernin biologisista hyödykkeistä kuuluu osakkuusyrityksille.<br />
Konsernilla on kuitenkin myös joitakin pieniä,<br />
suoria omistuksia. IAS 41 Maatalous edellyttää, että biologiset<br />
hyödykkeet, kuten kasvava puusto, kirjataan käypään arvoon<br />
vähennettynä arvioidulla myyntiin liittyvillä menoilla. Biologisten<br />
hyödykkeiden käypä arvo lasketaan jatkuvien toimintojen<br />
diskontattujen kassavirtojen pohjalta kestävän metsänhoidon<br />
perusteella ja kasvupotentiaali huomioon ottaen. Diskontattuja<br />
kassavirtoja varten tarvitaan kasvua, puunkorjuuta,<br />
myyntihintaa ja myynnin kustannuksia koskevia arvioita, ja<br />
näiden tekijöiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Suorat<br />
omistukset kirjataan biologisten hyödykkeiden nettomuutoksen<br />
alle ja osakkuusyritysten taseissa näkyvät omistukset<br />
osuuteen osakkuusyritysten tuloksesta. Tämän vuoksi on<br />
tärkeää, että konsernin ja osakkuusyritysten johto tekee<br />
paikkansapitävät arviot tulevista hintatasoista sekä myynti- ja<br />
kustannusnäkymistä. Myös metsän kasvua on analysoitava<br />
säännöllisesti, jotta voitaisiin arvioida hakattavissa olevan<br />
puun määrä ja metsän nykyinen kasvuvauhti.
Change language