URN_ISBN_978-952-302-214-0

yksiköissä suurempia kuin niissä yksiköissä, joissa palvelut tuotti joku muu kuin
julkinen palveluntuottaja. (Taulukko 29.) Kunnan koolla tai yksikön sijainnilla ei
ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä yksikön asiakasmääriin.
Taulukko 29. Päihdehoitoyksiköiden ilmoittamat vuosittaiset asiakasmäärät yksikön
luonteen mukaan (keskiarvot ja -hajonnat, lukumäärät sekä pienin ja suurin
arvo).
Päihdehoitoyksikön luonne Asiakasmäärä 2009 Asiakasmäärä 2010
ka kh ka kh
min–max (n) min–max (n)
Yksikön avo- tai laitosmuotoisuus
Avomuotoinen päihdehoitoyksikkö ¹ 1 218 *** 1 987 1 209 *** 1 917
20–10 000 (45) 10–10 000 (49)
Laitosmuotoinen päihdehoitoyksikkö ² 989 *** 3 170 1 083 *** 3 200
11–14 891 (40) 4–15 463 (40)
Yksikön palveluntuottaja
Julkinen palveluntuottaja ³ 1 751 * 3 498 1 744 ** 3 297
20–14 891 (40) 4–15 463 (46)
Muu palveluntuottaja ⁴ 541 * 1 153 520 ** 1 131
11–6 700 (45) 9–6 400 (43)
Kaikki yksiköt 1 100 2 597 1 152 2 559
11–14 891 (85) 4–15 463 (89)
¹ tarjoavat palveluja virka-aikana, iltaisin tai viikonloppuisin tai ² ympärivuorokautisesti
³ palvelut tuottaa kunta, kuntayhtymä, yhteistoiminta-alue tai valtio tai ⁴ yksityinen toimija, järjestö,
säätiö tai seurakunta, Mann-Whitneyn U testi * p = 0,005, ** p = 0,002, *** p < 0,001
Päihdehoitoyksiköissä toimivien arvioiden mukaan noin joka kymmenes oli sellaisia
yksiköitä, joiden asiakkaista lähes kaikilla oli pieniä lapsia (taulukko 30). Noin
kolmessa yksikössä neljästä tieto asiakkaiden lapsista kysyttiin ja kirjattiin asiakirjoihin
lähes aina. Lähes joka kymmenennessä yksikössä asiaa ei kysytty, eikä sitä
kirjattu asiakirjoihin.
THL — Raportti 21/2014 104
Vanhempi päihdepalveluissa
— tuki, osallisuus ja yhteistoiminta