URN_ISBN_978-952-302-214-0
URN_ISBN_978-952-302-214-0
URN_ISBN_978-952-302-214-0
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
4.4.2 Kokemuksia perheiden palveluista<br />
Haastatellut päihdepalvelujen käyttäjät toivat haastattelussa esille avun tarvetta<br />
konkreettisissa asioissa kuten lastenhoidossa ja talouteen liittyvissä kysymyksissä.<br />
Ratkaisujen löytäminen oli koettu vaikeaksi varsinkin, kun perheelle oli kasautunut<br />
useampia ongelmia. Esimerkiksi laajaan ydinperheeseen siirtymässä oleva äiti piti<br />
vakavimpana huolena asuinyhteisön turvattomuutta, koska perhe asuu rauhattomalla<br />
asuinalueella, jossa asuu lähinnä ”narkkeja ja juoppoja”. Hän oli ottanut asiasta<br />
yhteyttä sosiaalitoimistoon ja vuokranantajiin sekä puhunut asiasta neuvolassa,<br />
mutta oli käynyt selväksi, ettei perhe pääse muuttamaan ennen kuin vanhat vuokrarästit<br />
on maksettu.<br />
Apua lastenhoitoon ja talousasioihin<br />
Lasten hoitoon liittyvät palvelut nosti esille kolmannes haastatelluista. Kokopäiväinen<br />
päivähoito koettiin monessa perheessä hyväksi ratkaisuksi sekä päivärytmin että<br />
lapsen hoitoon saadun tuen takia. Osaviikkoista päivähoitoa (esimerkiksi 10 päivää<br />
kuukaudessa) pidettiin päivärytmin kannalta hankalana. Vanhemmat toivat esille,<br />
että päihdekuntoutuminen vie paljon voimavaroja joten aikaa pitäisi olla myös itselle.<br />
Kunnalta toivottiin hoitoapua kriisitilanteissa esimerkiksi toisen vanhemman<br />
äkillisen keuhkokuumeen, mielenterveysongelman tai hoitoonohjauksen takia. Etääiti<br />
kertoi miten lapset olivat joutuneet olemaan vuorokauden yksin kun haastateltu<br />
oli yllättäen joutunut sairaalaan ja lasten isä oli töissä. Tällaisia tilanteita varten<br />
pitäisi olla jonkinlainen kriisi- tai sijaisperhe, johon voitaisiin sijoittaa hetkellisesti<br />
nopeasti, muttei pysyvästi tällaisissa akuuteissa kriiseissä. Suunniteltua apua on<br />
hieman helpompi saada kuin äkillistä apua. Uusperheen isä joutui aamuisin lähtemään<br />
jo kuudeksi töihin, joten perhettä oli auttanut se, että perhetyöntekijä oli tullut<br />
aamuisin viemään lapset päiväkotiin ja kouluun, jotta äiti oli päässyt päihdehoitoon.<br />
Erityisesti yksinhuoltajat ja jossain vaiheessa yksinhuoltajana olleet sekä useamman<br />
lapsen äidit kertoivat lastenhoitoavun tarpeesta arkipäivisin ja toisinaan<br />
myös iltaisin. Esimerkiksi uusperheen äiti kertoi toivovansa välillä apua vauvan<br />
hoitoon, jotta jäisi aikaa myös toiselle lapselle jonka yksinhuoltaja hän oli.<br />
Avioerotapauksissa päihdeongelmainen puoliso ei aina kykene hoitamaan osuuttaan<br />
lapsen hoidosta. Tällöin lähivanhemman on tärkeä saada yhteiskunnalta lastenhoitoapua<br />
ennaltaehkäisevänä toimintana. Esimerkiksi etä-äiti kertoi, että tärkeintä<br />
olisi ollut perheen tukeminen avioeron jälkeen. Ei oltais tässä, jos lapset olisivat<br />
olleet hoidossa vaikka joka toinen viikonloppu, jos isä olisi pitänyt siitä kiinni.<br />
Toinen konkreettinen asia, jossa oli koettu avun tarvetta koski taloutta. Haastatellut<br />
kertoivat saaneensa tietoa ja apua tukihakemusten tekemiseen. Työtilanteen paraneminen<br />
todettiin tärkeimmäksi talouteen vaikuttavaksi tekijäksi, mutta töiden<br />
saaminen oli koettu vaikeaksi. Muutamat haastatellut kertoivat taloudellisten asioiden<br />
olevan pahasti sekaisin muun muassa avioeron, konkurssin tai maksamattomien<br />
laskujen takia.<br />
THL — Raportti 21/2014 79<br />
Vanhempi päihdepalveluissa<br />
— tuki, osallisuus ja yhteistoiminta
Change language