URN_ISBN_978-952-302-214-0
URN_ISBN_978-952-302-214-0
URN_ISBN_978-952-302-214-0
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
perheille samaan tuen tarpeeseen samantasoinen palvelu ja yksiköiden toiminnan<br />
tasalaatuisuus. (Perälä 2011a.)<br />
Päihdepalvelujen hajanaisuutta on pyritty vähentämään hallinnollisella toimintojen<br />
yhdistämisellä esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalvelujen tuottamisessa<br />
(Stenius ym. 2012). Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiolla, kuten päihde- ja<br />
mielenterveyspalvelujen sekä somaattisen hoidon kiinteän kokonaisuuden rakentamisella,<br />
voidaan purkaa hallinnollisia päällekkäisyyksiä, vähentää asiakkaiden siirtämistä<br />
palveluista toiseen ja parantaa hoitoketjun toimivuutta (VM 2014).<br />
2.2 Lasten ottaminen huomioon päihdepalveluissa ja yhteistoiminnan<br />
ohjaus<br />
2.2.1 Lasten ottaminen huomioon päihdepalveluissa<br />
Päihdepalvelujen järjestäminen perustuu Suomessa päihdehoitoa koskevaan erityislainsäädäntöön<br />
sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yleislakeihin. Päihdehoidon järjestämistä,<br />
hoitoon pääsyä ja hoidon sisältöä koskevia keskeisimpiä säännöksiä löytyy<br />
myös lasten osalta päihdehuoltolain (41/1986) lisäksi terveydenhuoltolaista<br />
(1326/2010) ja sosiaalihuoltolaista (710/1982). Sosiaalihuoltolain kokonaisuudistuksen<br />
yhteydessä arvioidaan myös päihdehuoltolain uudistamisen tarve. Näiden lakien<br />
ja niihin liittyvien asetusten lisäksi päihdehoitoa koskevia erityissäännöksiä löytyy<br />
opioidiriippuvuuden lääkkeellistä vieroitus- ja korvaushoitoa koskevasta asetuksesta<br />
(33/2008). Huumeidenkäyttäjien terveysneuvontapisteiden toiminnan perusta on<br />
kirjattu tartuntatautiasetukseen (786/1986).<br />
Lastensuojelulain (417/2007) tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen<br />
kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen<br />
suojeluun. Lain mukaan lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on tehtävä asiakassuunitelma,<br />
jossa tulee lapsen tuen tarpeen lisäksi tarkastella lapsen perheen<br />
tarvitsemaa tukea. Lastensuojelulaki painottaa lisäksi lapsen näkökulman huomioon<br />
ottamista silloin, kun hoidetaan lapsen vanhempia aikuisille suunnatuissa palveluissa.<br />
Lapsen hoidon ja tuen tarve on selvitettävä kun lapsen vanhempi, huoltaja tai muu<br />
lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaava henkilö saa päihde- ja mielenterveyspalveluja<br />
tai muita vastaavia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, ja jos hänen kykynsä<br />
huolehtia täysipainoisesti lapsen hoidosta ja kasvatuksesta arvioidaan heikentyneen.<br />
Nämä linjaukset toistuvat päihdehuoltolaissa ja terveydenhuoltolaissa. Tarvittaessa<br />
on myös oltava yhteydessä lapsen asioita hoitaviin tahoihin ja mietittävä perheen<br />
kokonaistilannetta yhteistyössä heidän kanssaan (Sisäasiainministeriö 2012).<br />
Päihdehuoltolain mukaan apua, hoitoa ja tukea päihdeongelmiin tulee antaa sekä<br />
päihdeongelmaisille että heidän läheisilleen. Sosiaalihuoltolaissa on huomioitu perheen<br />
ja yhteisön sosiaalinen turvallisuus sekä toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen.<br />
Terveydenhuoltolaissa todetaan myös, että terveydenhuollon viranomaisten<br />
on järjestettävä välttämättömät palvelut raskaana olevien naisten ja syntyvien lasten<br />
erityiseksi suojelemiseksi.<br />
THL — Raportti 21/2014 32<br />
Vanhempi päihdepalveluissa<br />
— tuki, osallisuus ja yhteistoiminta
Change language