URN_ISBN_978-952-302-214-0
URN_ISBN_978-952-302-214-0
URN_ISBN_978-952-302-214-0
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Taulukko 19. Tuen ja avun tarvitsijoiden osuus kaikista vastaajista (n = 932) sekä<br />
apua saaneiden osuus tukea tarvinneista prosenttiosuuksina.<br />
Oletko saanut tai tarvinnut tukea viimeisen 12 kuukauden<br />
aikana<br />
Kyllä<br />
vastanneet<br />
Apua saaneiden<br />
osuus<br />
Apua lapsen terveyteen liittyvissä kysymyksissä 54 95<br />
Tukea lapsen hoitoon ja kasvatukseen 50 88<br />
Henkistä tukea 56 84<br />
Tukea arjessa jaksamiseen 58 80<br />
Lapseni tai perheeni mielenterveydestä on keskusteltu<br />
erityisasiantuntijoiden kanssa 8 79<br />
Apua vanhempana toimimiseen 36 76<br />
Apua tai tukea päihdeasioissa 5 71<br />
Apua tai tukea mielenterveysasioissa 10 70<br />
Myönteistä palautetta vanhempana olemisesta 60 70<br />
Apua tai tukea vertaisryhmässä 10 66<br />
Tukea parisuhteeseen 32 59<br />
Ohjausta mistä voi tarvittaessa hakea taloudellista tukea 19 45<br />
Haastattelussa kysyttiin avuntarpeiden kohdalla, mistä oli saanut apua. Viisitoista<br />
haastateltua kertoi saaneensa päihdepalveluista apua useammanlaisiin tuen tarpeisiin,<br />
myös perhetyöstä oli saatu apua. Kotiavun puute varsinkin iltaisin nousi esille konkreettisena<br />
ongelmana muun muassa vertaisryhmiin osallistumisen esteenä.<br />
Vajaa puolet haastatelluista (14) nimesi äitinsä tai jonkun muun lapsensa isovanhemmista<br />
tärkeäksi avunantajaksi. Osalla haastatelluista oli huonot välit omiin vanhempiinsa<br />
tai he olivat kuolleet, mutta joillakin välit puolison tai ex-puolison vanhempiin<br />
olivat kunnossa. Yksinhuoltajaäiti kertoi saamastaan tuesta, että tärkein<br />
avunantaja oli oma äiti, mutta pahoinpitelystä oli puhunut vain perhetyöntekijän<br />
kanssa. Joistain asioista pystyi puhumaan lasten isän kanssa, muttei kaikista, eikä<br />
aina. Lasten isän vanhemmat pitivät myös yhteyttä.<br />
Isovanhempien kanssa puhuttiin huolista, mutta osa heistä auttoi myös konkreettisissa<br />
asioissa kuten asunnon järjestämisessä. Muutamilla isovanhemmilla oli myös<br />
huoltajuussuhde johonkin lapsista. Osa etävanhemmista ei päihdeongelmansa takia<br />
saanut yksin tavata lastaan, joten tapaamisia järjestettiin isovanhempien luona. Vain<br />
muutama haastateltu mainitsi tärkeänä avunantajina sisarukset tai ystävät.<br />
Puolet haastatelluista (17) kertoi lapsen ja perheen asioissa tarvittavan haastattelun<br />
aikoihin enemmän apua. Vastaukset olivat konkreettisia ja jakaantuivat monille<br />
elämän alueille. Kolme vanhempaa toi esille, että pitäisi olla aikaa itselle saada oma<br />
elämä kuntoon ja toiset kolme vanhempaa nosti esille akuutin lastenhoitoavun tarpeen.<br />
Taloudellisen avun tarpeen mainitsi myös kolme vanhempaa. Nyt tarvitsisi<br />
apua rahatilanteeseen. Toimeentulohakemus on tehty, mutta ei ole tietoa tuleeko<br />
mistään mitään. Kaikki on nyt haussa.<br />
Muut esille tuodut avuntarpeet olivat keskusteluapu itselle, valvojan tarve tapaamisiin,<br />
apu irtiottoon ex-puolisosta, apu lasten isäsuhteen tukemiseen, tuki lapsen<br />
kehitykseen liittyvissä asioissa, tieto omista oikeuksista suhteessa lapseen, apu käy-<br />
THL — Raportti 21/2014 74<br />
Vanhempi päihdepalveluissa<br />
— tuki, osallisuus ja yhteistoiminta
Change language