URN_ISBN_978-952-302-214-0
URN_ISBN_978-952-302-214-0
URN_ISBN_978-952-302-214-0
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
kasvun ja kehityksen kannalta ei voida sivuuttaa aikuisten päihteidenkäyttöä. (Takala<br />
2012.) Äitiys- ja lastenneuvolat, kouluterveydenhuolto sekä päivähoidon palvelut<br />
ovat avainasemassa vanhempien päihteettömyyttä tukevassa työssä. Tavoitteena on<br />
päihdeongelman varhainen tunnistaminen ja ylisukupolvisuuden ehkäisy sekä sosiaalisten<br />
ongelmien periytyvyyteen puuttuminen. (STM 2011b.)<br />
Päihteidenkäytön puheeksioton kulttuurin vahvistaminen on yksi keskeinen toimintalinja<br />
esimerkiksi Alkoholiohjelmassa vuosille 2012–2015. Alkoholiohjelma on<br />
nimitys valtiovallan, kuntien ja järjestöjen hallitusohjelmakausittain jaksottuvalle<br />
yhteistyölle, jota tehdään alkoholihaittojen vähentämiseksi ja vastuullisen päihdepolitiikan<br />
toteuttamiseksi. Puheeksioton kulttuurin edistämisellä tarkoitetaan Alkoholiohjelmassa<br />
päihteiden käytön nostamista esille eri tilanteissa sekä alkoholin riskikulutuksen<br />
tunnistamista tai haitalliseen käyttöön puuttumista mahdollisimman varhaisessa<br />
vaiheessa. Päihteiden liiallista käyttöä ei aina osata ottaa esille, vaikka esille<br />
ottamisen tiedetään olevan hyödyllistä. Huolen puheeksi ottaminen on kaikkien<br />
aikuisten tehtävä, mutta erityisesti peruspalveluissa huoleen reagoiminen ja sen<br />
puheeksi ottaminen on lasten hyvinvoinnin edellytys. (Fors ym. 2012.)<br />
Puheeksioton kulttuuri on vahvistunut peruspalveluissa ja erityisesti äitiys- ja lastenneuvoloissa<br />
(Hakulinen-Viitanen ym. 2012, Klemetti & Hakulinen-Viitanen<br />
2013), ja avuksi on kehitetty erilaisia työtapoja kuten Lapset puheeksi -menetelmä<br />
(Solantaus ym. 2009, 2010). Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon<br />
laajoissa terveystarkastuksissa vanhempien alkoholinkäyttö voidaan ottaa puheeksi<br />
käyttäen apuna erilaisia menetelmiä kuten esimerkiksi AUDIT-kyselyä. Kun alkoholin<br />
käytöstä kysytään kaikilta asiakasperheiltä, vältytään joidenkin asiakkaiden leimautumiselta<br />
riskiryhmään kuuluviksi. (Mäki ym. 2011.)<br />
Puheeksioton kulttuurin kehitystä on syytä vahvistaa ja pitää huoli siitä, että<br />
työntekijöillä on valmiudet käyttää erilaisia puheeksioton välineitä. Välineet voivat<br />
auttaa kunnioittavaan ja avoimeen kohtaamiseen lapsen ja perheen kanssa. Turvallinen<br />
ja tasapainoinen lapsuus on lapsen oikeus ja myös vahvasti päihdehaitoilta suojaava<br />
tekijä. Lasta tulisi kuulla ja arvostaa hänen kokemuksiaan asiakastyön kohtaamisissa.<br />
Mikäli lapsen tilanteesta syntyy työntekijällä huoli, olisi asia otettava<br />
puheeksi lapsen ja vanhempien kanssa. Mitä aikaisemmassa vaiheessa huoleen tartutaan,<br />
sitä enemmän on mahdollisuuksia auttaa. (Ehkäisevä päihdetyö peruspalveluissa<br />
2010.)<br />
2.1.3 Päihdepalvelujen käyttö ja palvelujen käyttäjät<br />
Kokonaiskuvan saaminen päihdeongelmaan liittyvästä palvelujen käytöstä on vaikeaa,<br />
koska päihteitä paljon käyttäville tarkoitettujen palvelujen järjestämistavat vaihtelevat<br />
kunnissa huomattavasti. Suurissa kunnissa on yleensä tarjolla monipuolisia<br />
avo- ja laitosmuotoisia päihdehuollon erityispalveluja. Päihdepalveluja järjestetään<br />
myös peruspalvelujen mielenterveys- ja päihdetyön yksiköissä (Moring ym. 2011).<br />
Pienissä kunnissa päihdepalvelujen perustan muodostavat puolestaan sosiaali- ja<br />
terveydenhuollon peruspalvelut, joita täydennetään tarvittaessa päihdeongelmia<br />
kokeneiden hoitoon erikoistuneilla ostopalveluilla.<br />
THL — Raportti 21/2014 28<br />
Vanhempi päihdepalveluissa<br />
— tuki, osallisuus ja yhteistoiminta
Change language