URN_ISBN_978-952-302-214-0
URN_ISBN_978-952-302-214-0
URN_ISBN_978-952-302-214-0
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
siköissä. Päihdepalvelut ovat erityispalveluja, ja erityispalvelujen ja peruspalvelujen<br />
välinen integraatio toteutuu erilaisena kuin esimerkiksi peruspalvelujen sisäinen<br />
integraatio. Erityis- ja peruspalvelujen ei oleteta olevan samalla tavalla integroituneita<br />
kuin esimerkiksi peruspalvelujen keskenään. Silti päihdepalveluja käyttävien<br />
lapsiperheiden monialaisten palvelujen yhteensovittamisen ja eri tahojen välisen<br />
yhteistoiminnan tehostamisen tarve on ilmeinen.<br />
Palvelujen vahvassa integraatiossa päihdehoitoyksiköissä lapsiperheille tarjolla<br />
olevat palvelut ja tukimuodot tunnettiin paremmin kuin vähäisessä integraatiossa.<br />
Lisäksi vahvassa integraatiossa sovittuja toimintatapoja esiintyi useammin kuin<br />
vähäisessä integraatiossa sekä kunnassa että mielenterveyspalvelujen, muiden päihdepalvelujen,<br />
lastensuojelun, muiden peruspalvelujen ja erityispalvelujen sekä lapsiperheiden<br />
kanssa. Palvelujen integraation on todettu lisäävän eri tahojen palvelujen<br />
tuntemista ja palvelujen kokemista riittävinä (Perälä ym. 2011a). Toisaalta Oliverin<br />
ym. (2010) mukaan palvelujen integraatio ei ole tehokasta ja tarkoituksenmukaista<br />
kaikille, vaan erityisesti niille, joilla on erityisiä tuen ja avun tarpeita.<br />
5.8.5 Palvelujen tunteminen, päätöksenteko ja kehittäminen<br />
Palvelujen tunteminen. Päihdehoitoyksiköissä tunnettiin keskinkertaisesti lapsiperheille<br />
tarjolla olevat erityis- tai erikoispalvelut, kolmannen ja yksityisen sektorin<br />
palvelut sekä erilaiset tukimuodot: lähes kolmannes arvioi tuntevansa nämä hyvin tai<br />
melko hyvin. Päihdepalvelujen lisäksi melko hyvin tunnettiin sosiaalityöntekijöiden<br />
ja lastensuojelun palvelut sekä toimeentulotukiasiat. Heikoiten tunnettiin avustaja- ja<br />
apuvälinepalvelut, vammaispalvelut ja -tuet, järjestöjen ja yksityisten tarjoamat palvelut<br />
sekä terapiapalvelut. Lapsiperheiden palveluja ohjaavan lainsäädännön tunteminen<br />
oli suhteellisen heikkoa. Yli 80 prosentin mukaan se oli melko tai erittäin<br />
huonoa tai tuntemista ei pidetty hyvänä tai huonona. Parhaiten tunnettiin kansalliset<br />
ohjeet, suositukset ja kriteerit sekä heikoiten valtakunnalliset lapsipoliittiset suunnitelmat<br />
ja ohjelmat. Päihdehoitoyksiköissä palvelujen tunteminen oli keskimäärin<br />
parempaa kuin sosiaali-, terveys- ja opetusalojen yksiköissä, mutta palveluja ohjaavan<br />
lainsäädännön tuntemisen arvioitiin olevan heikompaa. Sosiaali-, terveys- ja<br />
opetusalojen toimialajohtajien arvioiden mukaan toimialalla tunnetaan lapsille ja<br />
lapsiperheille tarjotut palvelut paremmin kuin työntekijöiden arvoiden mukaan (Perälä<br />
ym. 2011a, Halme ym. 2014).<br />
Palvelujen ja niitä ohjaavan lainsäädännön hyvä tunteminen oli yhteydessä lapsiperheiden<br />
huolten kohtaamiseen ja huolista aiheutuneisiin toimenpiteisiin, sovittuihin<br />
menettelytapoihin huolten ratkaisemiseksi, huolten puheeksi ottamiseen ja työntekijöiden<br />
valmiuksiin kohdata huolia sekä kumppanuustyöskentelyyn ja osallisuuden<br />
tukemiseen. Lisäksi hyvä tunteminen oli yhteydessä yhteistyön hyvään toimivuuteen<br />
terveyspalvelujen kanssa, sovittuihin toimintatapoihin sekä yhteistoimintaa<br />
tukeviin rakenteisiin. Myös sosiaali-, terveys- ja opetusaloilla yleensä on todettu,<br />
että lasten ja lapsiperheiden palvelujen hyvä tunteminen on yhteydessä työntekijöiden<br />
välisen yhteistyön hyvään toimivuuteen kunnissa (Kanste ym. 2013a). Puutteellinen<br />
muiden toimijoiden palvelujen tunteminen on todettu merkittäväksi yhteistyön<br />
THL — Raportti 21/2014 196<br />
Vanhempi päihdepalveluissa<br />
— tuki, osallisuus ja yhteistoiminta