URN_ISBN_978-952-302-214-0
URN_ISBN_978-952-302-214-0
URN_ISBN_978-952-302-214-0
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
5.4 Yhteistyö lapsiperheiden kanssa<br />
Päihdehoitoyksiköissä kumppanuustyöskentelyn arvioitiin toteutuvat varsin hyvin:<br />
kumppanuutta lapsen kanssa työskennellessä esiintyi useammin kuin perheen<br />
kanssa työskennellessä.<br />
Kumppanuustyöskentely oli yhteydessä vanhempien osallisuuden tukemiseen<br />
perheessä ja palvelujärjestelmässä, vanhempien mahdollisuuksiin osallistua hoitoonsa<br />
sekä päihdehoitoyksiköissä toimivien valmiuksiin kohdata ja ottaa puheeksi<br />
lapsiperheiden huolia.<br />
Enimmillään joka viides päihdehoitoyksiköissä toimivista raportoi, että vanhempien<br />
ja perheiden kanssa esiintyi usein avun antamiseen liittyviä hankalia tilanteita.<br />
Useimmiten kyse oli siitä, että vanhemmat kyseenalaistivat palvelujärjestelmän<br />
toimintatavan tai vähättelivät tai liioittelivat lapsen tai perheen ongelmia.<br />
Kolme neljäsosassa päihdehoitoyksiköistä lapsen ja perheen asioita käsiteltiin<br />
moniammatillisissa työryhmissä: useimmiten asiantuntijoiden ja perheen kanssa<br />
yhdessä.<br />
Kokemukset moniammatillista työryhmistä olivat yleensä myönteisiä, mutta<br />
viidenneksen mukaan tapaamisten ilmapiiri oli ollut perheen kannalta syyllistävä.<br />
Mitä myönteisempänä tilanteet koettiin, sitä parempana nähtiin vanhempien<br />
mahdollisuudet osallistua hoitoonsa, sitä vahvempaa oli osallisuuden tukeminen<br />
palvelujärjestelmässä, ja sitä yleisempää oli kumppanuustyöskentely.<br />
Palvelujen koordinointiin liittyvät asiat toteutuivat päihdehoitoyksiköissä kohtuullisen<br />
hyvin. Yli 80 prosentissa yksiköistä asiakkaalle oli nimetty omahoitaja<br />
tai omatyöntekijä. Noin puolessa yksiköistä tieto lapsen tai perheen tilanteesta ja<br />
heidän käyttämistään palveluista oli koottu yhteen.<br />
Mitä enemmän oli palvelujen koordinointiin liittyviä toimenpiteitä, sitä paremmat<br />
olivat vanhempien mahdollisuudet osallistua hoitoonsa, sitä vahvempaa oli<br />
osallisuuden tukeminen, ja sitä yleisempää oli kumppanuustyöskentely.<br />
5.4.1 Kumppanuustyöskentely päihdehoitoyksiköissä<br />
Päihdehoitoyksiköissä toimivia pyydettiin arvioimaan asteikolla 1–10 (matalin–<br />
korkein) yksikön työntekijöiden tapaa toimia pienten lasten ja lapsiperheiden kanssa.<br />
Kumppanuus lapsen kanssa työskennellessä<br />
Työntekijöiden ja lasten välisestä suhteesta esitettiin päihdehoitoyksiköissä toimiville<br />
yhdeksän väittämää. Arviot olivat hyvät: kumppanuuden katsottiin toteutuvan<br />
varsin hyvin. Parhaiten toteutui se, että työntekijät huolehtivat lapsen turvallisuudesta,<br />
kun lapsi on heidän hoidossaan tai vastuullaan. Heikoiten toteutui väittämä, jonka<br />
mukaan työntekijät toimivat tavalla, joka vastaa jokaisen lapsen yksilöllisiin tarpeisiin.<br />
(Taulukko 62.)<br />
THL — Raportti 21/2014 138<br />
Vanhempi päihdepalveluissa<br />
— tuki, osallisuus ja yhteistoiminta
Change language