URN_ISBN_978-952-302-214-0

More documents

Recommendations

Info

Taulukko 20. Osallistuminen moniammatillisiin verkostokokouksiin: haastateltujen päihdepalvelujen käyttäjien (H), kyselyyn vastanneiden päihdepalveluja käyttäneiden tai niiden tarpeessa olleiden (T) ja muiden kyselyyn vastanneiden pienten lasten vanhempien (K) osallistuminen prosenttiosuuksina. Onko lapsesi tai perheesi asioita käsitelty moniammatillisissa työryhmissä, joissa on ollut mukana eri alojen asiantuntijoita? Ei Kyllä, mutta minä tai perheeni ei ole osallistunut tapaamiseen Kyllä, olen osallistunut / perheeni on osallistunut tapaamiseen H K T Sig. 1 LSD 2 n 32 n 822 n 28 9 94 82 *** H < K, T; T < K 19 1 0 *** H > K, T 72 6 18 *** H > K, T; T > K 1 Sig. merkitsevyystaso * 0,01 < p < 0,05; ** 0,001 < p
miestä kertoi, ettei ollut osallistunut yhteenkään verkostotapaamiseen. Yksi heistä oli pyytänyt palaveria, mutta siihen ei ollut suostuttu. Verkostotapaamiset oli järjestetty suurimmaksi osaksi päihdetyöntekijöiden tai lastensuojelun aloitteesta. Tapaamisissa käsiteltiin erityisesti vanhemmuuteen, huoltajuuteen, asumiseen ja hoitoon liittyviä kysymyksiä. Haastattelujen perusteella tapaamisiin oli osallistunut seuraavien ammattien edustajia: sosiaalityöntekijä, päihdetyöntekijä, laitosjakson omahoitaja, lastensuojelun työntekijä, neuvolan työntekijä, kätilö, lapsen hoitopaikan edustaja, sijaisperhe, perhetyöntekijä, lääkäri ja asianajaja lisäksi mainittiin alan opiskelijat. Yleensä verkostotapaamisissa paikalla oli muutamia työntekijöitä, mutta myös suuria verkostotapaamisia oli järjestetty. Esimerkiksi uusperheen äiti kertoi kokouksesta, missä oli ollut vanhemmat ja yhdeksän työntekijää. Tapaamisessa oli liian paljon ihmisiä ja asiaa, ja kaikki jäi hieman auki. Olisi ollut parempi järjestää kaksi pienempää. Sukulaisista oli paikalla usein lapsen vanhempien lisäksi isovanhempia toiselta tai molemmilta puolilta sekä toisinaan myös vanhempien uusia puolisoja. Vain yksi toi esille, ettei halunnut paikalle sukulaisia. Muutama ei ollut tiennyt, että sukulaisia voi pyytää mukaan. Laajaan ydinperheeseen siirtyvä nainen kertoi, että ei kysytty tuleeko muita omaisia. En tiedä olisinko halunnut heitä mukaan, mutta olisi voinut kysyä. Joissakin tapaamisissa henkilöiden määrä nousi suureksi kun molemmilla vanhemmilla oli lisäksi useita omia työntekijöitä mukana tai kun lapsilla oli useita huoltajia. Muutamilla haastatelluilla oli sellainen käsitys, ettei sukulaisia tai asianajajaa kannattanut pyytää paikalle koska se vain pahentaisi tilannetta. Sukulaisten osallistumista oli myös rajoitettu. Etä-äiti kertoi, että verkostotapaamisia oli ollut lastensuojelun järjestämänä ainakin viisi. Paikalla oli ollut aluksi sijaisperheen ja haastatellun lisäksi haastatellun äiti, isä, sisko ja asianajaja. Nyt oli asetettu kielto, että paikalla saa olla haastatellun lisäksi vain hänen asianajajansa ja sijaisperhe. Verkostotapaamiseen liittyi usein sekä hyviä että huonoja kokemuksia. Monet olivat osallistuneet useisiin verkostotapaamisiin, joiden joukossa oli enemmän ja vähemmän onnistuneita tapaamisia. Suurin osa oli kokenut verkostotapaamisesta olleen ainakin jonkin verran hyötyä. Monien mielestä asiat etenivät yllättävänkin hyvin yhteisen pöydän ääressä ja moniin huoliin oli saatu apua. Parhaimmillaan haastateltu oli tuntenut että tapaaminen oli mennyt hyvin, ei ollut hierarkkinen ja edisti asioita. Tunsin itsensä vahvemmaksi ja pärjääväni. Verkostotapaamisia koskevina myönteisinä asioina nostettiin esille muun muassa se, että oli kokenut itsensä suhteellisen tasavertaiseksi osallistujaksi ja että oli kokenut voivansa vaikuttaa asioihinsa. Myönteisesti oli koettu myös se, että työntekijät olivat puolustaneet perhettä sekä ymmärtäneet perheen oikeuksia ja näkökulmia. Yksi pitkään päihdeongelmaansa salannut äiti toi esille, että rehellisyys oli tuntunut myös verkostopalavereissa, kun ongelma tiedettiin, siitä voitiin puhua, eikä syyllistämistä näkynyt keskustelussa. Ydinperheen isä esitti, että verkostotapaamisia voisi olla useamminkin: voisi jutella pienenmistäkin ongelmista. Yhdeksäntoista haastateltua kuvasi vähintään yhden negatiivisen kokemuksen verkostotapaamisista. Suuri osa heistä oli kokenut, ettei pystynyt vaikuttamaan asi- THL — Raportti 21/2014 84 Vanhempi päihdepalveluissa — tuki, osallisuus ja yhteistoiminta
Page 1 and 2:
Marja-Leena Perälä Outi Kanste Ni
Page 3 and 4:
Työryhmä: Marja-Leena Perälä, T
Page 5 and 6:
Tiivistelmä Perälä Marja-Leena,
Page 7 and 8:
Tutkimustiedosta on hyötyä sosiaa
Page 9 and 10:
upplever att det är svårt att få
Page 11 and 12:
Abstract Perälä Marja-Leena, Kans
Page 13 and 14:
Awareness of services, decision-mak
Page 15 and 16:
hempien esittämät palvelujen kehi
Page 17 and 18:
Taulukko 62. Kumppanuus lapsen kans
Page 19 and 20:
Taulukko 94. Taulukko 95. Taulukko
Page 21 and 22:
Sisällys Tiivistelmä ............
Page 23 and 24:
5.8 Yhteenveto ja pohdinta ........
Page 25 and 26:
(1) Ensimmäisessä hankkeessa tuot
Page 27 and 28:
2 Päihdepalvelut sekä lasten otta
Page 29 and 30:
kasvun ja kehityksen kannalta ei vo
Page 31 and 32:
Päihdehuollossa huumeongelmista k
Page 33 and 34: perheille samaan tuen tarpeeseen sa
Page 35 and 36: osallisuus palveluissa vahvistuu, p
Page 37 and 38: Taulukko 1. Hankkeiden tiedonkeruut
Page 39 and 40: Päihdehoidossa olleiden vanhempien
Page 41 and 42: Taulukko 2. Päihdehoidossa olleide
Page 43 and 44: 3.2 Päihdehoitoyksiköiden näkök
Page 45 and 46: tamiseksi saatiin Terveyden ja hyvi
Page 47 and 48: työtä tai vastaavaa toteutetaan y
Page 49 and 50: Taulukko 4. Huolia, osallisuutta ja
Page 51 and 52: esiintyy tiedon vaihtoa eri toimijo
Page 53 and 54: 3.2.4 Aineiston analyysi Aineisto a
Page 55 and 56: Koulutus ja työ Laitoshoidossa oll
Page 57 and 58: Päihdeongelmia kokeneista oli muit
Page 59 and 60: käyttäjien joukossa oli kuitenkin
Page 61 and 62: 4.2. Päihdepalveluja käyttäneide
Page 63 and 64: Taulukko 12. Haastateltujen päihde
Page 65 and 66: Taulukko 14. Lasten (n = 62) sijoit
Page 67 and 68: siaan oman äitinsä luona, jonka v
Page 69 and 70: Haastattelussa päihdehoidossa olev
Page 71 and 72: Haastattelussa 28 päihdepalveluja
Page 73 and 74: syntynyt väittelyä, koska haastat
Page 75 and 76: Taulukko 19. Tuen ja avun tarvitsij
Page 77 and 78: monia keinoja kuten soittoa perustu
Page 79 and 80: Kokemuksia hoidosta Päihdehoito ke
Page 81 and 82: Konkreettista apua oli saatu sosiaa
Page 83: lastensuojelu haluaa tehdä huostaa
Page 87 and 88: depalveluja käyttäneet tai niiden
Page 89 and 90: % 90 Päihdepalveluita käyttäneet
Page 91 and 92: Taulukko 24. Kyselyyn ja haastattel
Page 93 and 94: tateltujen kertomukset ja näkemyks
Page 95 and 96: sen vanhempi oli kokenut huolta tal
Page 97 and 98: saanut pyydettäessä ja työntekij
Page 99 and 100: 5 Päihdehoitoyksiköiden näkökul
Page 101 and 102: Taulukko 26. Päihdehoitoyksiköit
Page 103 and 104: Kuvio 3. Tutkimukseen osallistuneet
Page 105 and 106: yksiköissä suurempia kuin niissä
Page 107 and 108: Taulukko 31. Päihdehoitoyksikön a
Page 109 and 110: harvemmin kohdattiin lapsen oppimis
Page 111 and 112: Taulukko 34. Perheen tilanteeseen l
Page 113 and 114: Taulukko 36. Lapsen kasvuun ja kehi
Page 115 and 116: Huolten puheeksi ottamiseen yhteyde
Page 117 and 118: Taulukko 39. Päihdehoitoyksiköiss
Page 119 and 120: Taulukko 40. Lapsiperheisiin liitty
Page 121 and 122: Taulukko 42. Vanhemmuuteen liittyvi
Page 123 and 124: Taulukko 44. Lapsen kasvuympärist
Page 125 and 126: 5.2.5 Perhetyön palvelut päihdeho
Page 127 and 128: Perhetyön palvelujen toteuttaminen
Page 129 and 130: Perhetyön palvelujen tarjoamisen y
Page 131 and 132: Taulukko 53. Vanhempien osallisuude
Page 133 and 134: Taulukko 55. Vanhempien osallisuude
Page 135 and 136:
Kaupungeissa sijaitsevissa yksiköi
Page 137 and 138:
Yksikön luonteen mukaiset tulokset
Page 139 and 140:
5.4 Yhteistyö lapsiperheiden kanss
Page 141 and 142:
Kumppanuuden toteutumisen vertailua
Page 143 and 144:
Perhetyön palvelujen saatavuus pä
Page 145 and 146:
levat lapsessa tai perheessä havai
Page 147 and 148:
merkitsevästi yhteydessä hankalie
Page 149 and 150:
5.5.1 Yhteistyön yleisyys ja toimi
Page 151 and 152:
Taulukko 73. Yhteistyön toimivuus
Page 153 and 154:
Taulukko 75. Yhteistyön toimivuus
Page 155 and 156:
Yhteistyön toimivuuden vertailua P
Page 157 and 158:
kanssa. Toiminnan yhteisestä seura
Page 159 and 160:
Taulukko 80. Sovitut toimintatavat
Page 161 and 162:
Julkinen palveluntuottaja Muu palve
Page 163 and 164:
perheiden (r = 0,34, p = 0,001) kan
Page 165 and 166:
Taulukko 84. Yhteistoimintaa tukevi
Page 167 and 168:
Page 169 and 170:
5.5.4 Palvelujen integraatio päihd
Page 171 and 172:
Palvelujen integraation tasoon yhte
Page 173 and 174:
Vahva integraatio Osittainen integr
Page 175 and 176:
Taulukko 88. Lapsiperheille tarjoll
Page 177 and 178:
Taulukko 90. Lapsiperheille tarjoll
Page 179 and 180:
Taulukko 92. Lapsiperheiden palvelu
Page 181 and 182:
Taulukko 94. Lapsiperheiden palvelu
Page 183 and 184:
Page 185 and 186:
0,010]. Laitosmuotoisissa päihdeho
Page 187 and 188:
lauttaa se palveluvalikoimaan [t(85
Page 189 and 190:
Taulukko 99. Tutkimuksen keskeisten
Page 191 and 192:
ta yksin vanhempana ja vanhempien j
Page 193 and 194:
5.8.2 Lapsiperheiden osallisuus Osa
Page 195 and 196:
vän yleensä enemmän oman organis
Page 197 and 198:
siköissä. Päihdepalvelut ovat er
Page 199 and 200:
terveysosaamisen jalkauttaminen lap
Page 201 and 202:
den saamiseen mitattavaan muotoon k
Page 203 and 204:
prosenttia oli ollut huolissaan tal
Page 205 and 206:
3. Vanhemmuuteen liittyvän tuen sa
Page 207 and 208:
6.3 Toimenpide-ehdotukset Tuloksia
Page 209 and 210:
Apu perheen taloudelliseen tilantee
Page 211 and 212:
Yhteistoimintaa tehostettava päihd
Page 213 and 214:
tulokset. Yhteiskuntapolitiikka 76
Page 215 and 216:
ja 31. Kuopio: Itä-Suomen yliopist
Page 217 and 218:
the core concept and the need for a
Page 219 and 220:
health care. Journal of Interprofes
show all

URN_ISBN_978-952-302-214-0

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?