URN_ISBN_978-952-302-214-0
URN_ISBN_978-952-302-214-0
URN_ISBN_978-952-302-214-0
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Konkreettista apua oli saatu sosiaalitoimesta sekä seurakunnilta. Esimerkiksi<br />
uusperheen äiti kertoi saaneensa taloudellista apua sossusta, seurakunnalta ruokajonoista<br />
ja pelastusarmeijalta, tosin apu oli ollut vain hetkellistä. Hän koki Pelastusarmeijan<br />
tärkeimmäksi avustajatahoksi, josta oli saanut ruokaa ja kuponkeja,<br />
joita oli voinut käyttää Pelastusarmeijan kirpputorilla.<br />
Vanhempien tasavertainen kohtelu<br />
Haastatteluista välittyi, että tasavertaisuutta kokivat eniten haastatellut, joilla oli<br />
hyvät suhteet lapsen toiseen vanhempaan. Esimerkiksi etäisä kertoi saavansa tietoa<br />
poikaa koskevista asioista, viimeksi neuvolakäynnistä, pojan äidin kautta. Laajan<br />
ydinperheen isä puolestaan kertoi olleensa vaimon kanssa tiiviisti mukana odotuksessa<br />
ja nyt lastenhoidossa. He haluavat hoitaa lasta itse, eivätkä halua jättää yhtään<br />
hoitajillekaan. Parisuhde on hyvä ja hän kokee että he voivat puhua kaikista<br />
asioista.<br />
Puutteet ammattilaisten suhtautumisen tasavertaisuudessa nostettiin esille koskien<br />
lapsen molempia vanhempia, lapsen biologisia vanhempia ja erilaisia päihdeperheitä.<br />
Erityisesti eroperheissä useat etävanhemmat olivat kokeneet tulleensa työnnetyksi<br />
syrjään.<br />
Haastateltujen joukossa oli paljon eronneita sekä muita jotka kokivat paljon huolia,<br />
jotka liittyivät lapsen toiseen vanhempaan. Myös huoltajuuskiistoja oli meneillään<br />
useita. Kun vanhempien välillä ei ollut yhteyttä, niin etävanhempi saattoi jäädä<br />
lapsen asioista täysin syrjään. Yksi etäisä kertoi, ettei ollut lasten äidin kanssa missään<br />
tekemisissä. Hän toivoi, että olisi joku yhteyshenkilö, jonka kautta tieto kulkisi.<br />
Kaikki kolme eronnutta naista, jotka eivät asuneet lastensa kanssa ja jotka taistelivat<br />
lastensa huoltajuudesta, olivat kokeneet työntekijöiden asettuneen isän puolelle.<br />
Yksi heistä oli kokenut jääneensä lastensuojelussa ja oikeustaistelussa alakynteen.<br />
Työssä käyvää miestä oli uskottu kritiikittömästi, mutta itse oli joutunut todistamaan<br />
kaiken tarkasti.<br />
Myös viisi miestä kuvasi, miten oli etävanhempana kokenut tulleensa ohitetuksi<br />
tai miten heille oli vain pyritty sanelemaan ehdot miten toimia. Yksi isä oli soittanut<br />
kohtelustaan kunnanjohtajasta Sosiaali- ja terveysministeriöön saakka, ennen kuin<br />
oli kokenut tulleensa kuulluksi ja saanut oikeudenmukaista kohtelua huoltajuus- ja<br />
elatuskysymyksissä. Toinen mies kertoi, ettei häntä kuunneltu aluksi edes silloin kun<br />
hän otti yhteyttä kun lapsen äiti oli retkahtanut päihteisiin. Kolmas etäisä kuvasi,<br />
miten perhettä ensin käsiteltiin kokonaisuutena ja hän oli tasavertaisesti kaikissa<br />
palveluissa mukana. Kun lapsi muutti äidin kanssa toiselle paikkakunnalle, niin isä<br />
syrjäytettiin kokonaan lapsen hoidosta, vaikka heillä oli yhteishuoltajuus. Ei kutsuttu<br />
verkostopalavereihin, ei ilmoitettu asioista isälle.<br />
Kahdeksan haastateltua kuvasi kokemuksia sijaisperheiden kanssa. Kuvausten<br />
perusteella suhteiden ja luottamuksen rakentaminen sijaisvanhempien ja biologisten<br />
vanhempien välille oli ollut haastavaa. Haastatellut olivat kokeneet, että lupauksia<br />
oli rikottu tai heille oli saneltu muun muassa tapaamisaikatauluja. Muutamat sijoitettujen<br />
lasten vanhemmat kokivat, etteivät työntekijät olleet kohdelleet perheitä tasavertaisesti.<br />
Esimerkiksi ydinperheeseen siirtyvä äiti arveli, että koska olimme nark-<br />
THL — Raportti 21/2014 80<br />
Vanhempi päihdepalveluissa<br />
— tuki, osallisuus ja yhteistoiminta
Change language