URN_ISBN_978-952-302-214-0

otan taas yhteyttä lapsiin. Selvitän myös sitten, onko ex-puoliso sillä hetkellä siinä
kunnossa että voi hoitaa lapsia…”
Lapsen toiseen vanhempaan liittyvät huolet (12). Seitsemän äitiä oli huolestunut
lapsen isän päihteiden käytöstä ja muutamassa perheessä huoletti lapsen isän lisäksi
myös nykyisen puolison päihteiden käyttö. Miehen päihteiden käyttöön toivoivat
muutosta erityisesti kaksi neljästä naisesta, jotka olivat vasta siirtymässä asumaan
yhteen.
Huolia aiheutti avomiehen kannabiksen käyttö, jonka loppumisesta ei ole varma.
Mies uskoo itse ”osittain” pystyvänsä lopettamaan. Neuvolassa ollaan tyytyväisiä,
että perhe on laitoshoidossa ja omahoitaja on puhunut riskeistä lapselle ja haastateltavalle,
mikäli mies ei pysty lopettamaan.
Kolme yksinhuoltajaäitiä koki, että oli vaikea eron jälkeen antaa lasta isän hoidettavaksi.
Näistä yksinhuoltajaäideistä kaksi nosti esiin myös lapsen toisen vanhemman
mielenterveysongelmat. Yhdellä heistä oli suurimpana huolen aiheena
entinen mies. Lasten isällä on päihde- ja mielenterveysongelmia, joiden vuoksi hän
on saanut lähestymiskiellon haastateltuun, mutta lasten tapaamisoikeus oli edelleen
voimassa (1 pvä / vko).
Lisäksi kahta eronnutta äitiä huolestutti se, ettei lapsi ollut tottunut olemaan poissa
äidin luota. Huolta aiheutti myös ajatus siitä, ettei isä osaisi huolehtia lapsen perustarpeista
sekä se, kun isä aiheutti lapselle pettymyksiä lupaamalla asioita ja jättämällä
ne toteuttamatta. Toisaalta eronneet äidit olivat huolissaan lasten isänkaipuusta
ja siitä, ettei isä pitänyt yhteyttä.
Neljä miestä toi esille lapsen äitiin kohdistuneita huolia. Ydinperheen isä oli huolissaan
äidin liiallisesta netin käytöstä. Vastikään eronnut kertoi, että lapsen vielä
ollessa kotona vaimolla oli masennusta. Hän olisi tarvinnut lisäapua, mutten uskaltanut
hakea, koska ”en tajunnut” ja lisäksi pelkäsin, kun oli sitä oheiskäyttöä.
Yhden etäisän suurimmat huolet liittyivät lasten vanhempien uskonnosta johtuviin
kulttuurillisiin eroihin. Vaimo oli palannut uskoon kuusi vuotta sitten, mikä johti
avioeroon ja erimielisyyksiin siitä kuinka lapsia pitäisi kasvattaa.
Parisuhteen ongelmat (8). Puolison päihdeongelman lisäksi muista parisuhteeseen
liittyvistä huolista kertoi seitsemän naista ja yksi mies. Näistä henkilöistä viisi
oli eronnut, yhdellä oli ydinperhe ja kaksi oli siirtymässä yhteen asumaan. Huolia
aiheuttivat muun muassa ristiriidat, lähisuhdeväkivalta, pelko yksinjäämisestä ja
syyllisyys avioerosta.
Miten minusta puhutaan lapsen kuullen (3). Kolmea etävanhempaa huoletti se,
miten lapsen kanssa asuvat puhuivat hänestä lapselle. Esimerkiksi yksi etä-äiti oli
huolissaan siitä, että isä ja isän sukulaiset haukkuvat haastateltua selän takana
juopoksi lasten kuullen. Haastatellun pyynnöstä oli järjestetty tapaaminen, jossa oli
paikalla lapset, haastateltu ja lapsia hoitaneet sairaanhoitaja ja lääkäri. Lapset
olivat saaneet kysellä äidin sairaudesta mitä ovat halunneet, henkilökunta oli ohjannut
keskustelua. Haastateltu oli kokenut tämän erittäin positiiviseksi.
Liian vähän aikaa lapsen kanssa (2). Kaksi etävanhempaa olisi halunnut viettää
enemmän aikaa lapsensa kanssa. Esimerkiksi uusperheen äiti haluaisi viettää
enemmän aikaa lapsen kanssa, mutta myös isä haluaisi tavata lasta enemmän. Oli
THL — Raportti 21/2014 71
Vanhempi päihdepalveluissa
— tuki, osallisuus ja yhteistoiminta