URN_ISBN_978-952-302-214-0
URN_ISBN_978-952-302-214-0
URN_ISBN_978-952-302-214-0
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Eri tekijöiden painoarvojen vertailua<br />
Arvioita eri tekijöiden painoarvoista palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä eri<br />
toimialoilla on vertailtu seuraavassa taulukossa. Suurin painoarvo nähtiin olevan<br />
kaikissa vastaajaryhmissä kunnan taloudellisella tilanteella sekä ylimmän ja keskijohdon<br />
näkemyksillä. Päihdehoitoyksiköissä työskentelevien ja toimialajohtajien<br />
mielestä myös työntekijöiden näkemyksillä oli merkittävää painoarvoa sekä toimialajohtajien<br />
arvioiden mukaan valtakunnallisilla ohjeilla ja suosituksilla. Sosiaali-,<br />
terveys- ja opetusalojen työntekijöiden mielestä työntekijöiden näkemyksillä on<br />
huomattavasti vähäisempi merkitys kuin päihdehoitoyksiköissä toimivien tai toimialajohtajien<br />
mielestä.<br />
Vähiten merkitystä arvioitiin olevan päihdehoitoyksiköissä toimivien mielestä<br />
kunnan luottamushenkilöiden näkemyksillä sekä työntekijöiden ja toimialajohtajien<br />
mielestä tutkimustiedolla tai muulla tiedolla. Lasten tai lapsiperheiden näkemyksillä<br />
ei nähty olevan kovin suurta merkitystä missään vastaajaryhmässä: heikoimmaksi<br />
sen arvioivat sosiaali-, terveys- ja opetusalojen työntekijät. (Taulukko 96.)<br />
Taulukko 96. Arviot eri tekijöiden painoarvoista palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä<br />
eri vastaajaryhmissä (keskiarvot).<br />
Vastaajaryhmät Arviot eri tekijöiden painoarvoista ¹<br />
1 2 3 4 5 6 7<br />
Päihdehoitoyksiköiden työntekijät 2,28 1,98 1,94 2,71 1,70 2,27 2,09<br />
ja esimiehet (n = 123–124) ²<br />
Sosiaali-, terveys- ja opetusalojen 2,46 2,42 1,97 2,24 1,55 2,72 2,10<br />
työntekijät (n = 417–430) ³<br />
Sosiaali-, terveys- ja opetusalojen 2,24 1,90 1,86 2,21 1,64 2,46 1,77<br />
toimialajohtajat (n = 309–313)<br />
¹ asteikko 1–4, suurempi arvo kuvaa vähäisempää painoarvoa<br />
1 = lapsen tai lapsiperheiden näkökulma, 2 = työntekijöiden näkemykset, 3 = ylimmän johdon ja<br />
keskijohdon näkemykset, 4 = luottamushenkilöiden näkemykset, 5 = kunnan taloudellinen<br />
tilanne, 6 = tutkimustieto tai muu tieto, 7 = valtakunnalliset ohjeet ja suositukset<br />
² esimiestehtävissä 77 %, ³ esimiestehtävissä 37 %<br />
5.6.4 Palautteen kerääminen lapsilta ja lapsiperheiltä<br />
Päihdehoitoyksiköissä toimivilta kysyttiin kuinka säännöllisesti yksikössä kerättiin<br />
palautetta lapsiperheiltä päihdepalvelujen kehittämiseksi ja millaista kerätty palaute<br />
oli. Asiakaspalautteet ja asiakastyytyväisyyskyselyt olivat yleisimpiä palvelujen<br />
kehittämiseksi kerätyistä palautemuodoista. Noin 40 prosenttia ilmoitti, että näitä<br />
tehtiin säännöllisesti. Vanhempainryhmät ja palaute lapsilta olivat vähiten käytössä<br />
olevia palautemuotoja. Noin kaksi kolmesta ilmoitti, että näitä ei käytetä lainkaan.<br />
Lisäksi yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että vanhemmat eivät ole lainkaan mukana<br />
palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. (Taulukko 97.)<br />
Yhden kunnan alueella toimivien mielestä asiakaspalautteita kerättiin säännöllisemmin<br />
kuin useamman kunnan alueella toimivien mielestä [χ²(2) = 9,23, p =<br />
THL — Raportti 21/2014 183<br />
Vanhempi päihdepalveluissa<br />
— tuki, osallisuus ja yhteistoiminta
Change language