URN_ISBN_978-952-302-214-0
URN_ISBN_978-952-302-214-0
URN_ISBN_978-952-302-214-0
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
4.2. Päihdepalveluja käyttäneiden haastateltujen perheet<br />
Päihdehoidossa olleiden pienten lasten vanhempien (n=34) perherakennetta selvitettiin<br />
haastattelussa yksityiskohtaisesti, jotta voitiin arvioida perherakenteen merkitystä<br />
palvelujen järjestämisen kannalta. Kokonaistilanteen kartoittamiseksi perherakenteesta<br />
ja lasten tilanteesta esitettiin haastattelussa useita kysymyksiä. Vertailua kyselyyn<br />
vastanneisiin ei luvussa 4.2 ole, koska kyseiset asiat eivät sisältyneet postikyselyyn.<br />
Tiedetään kuitenkin, että haastatteluihin osallistuneiden perherakenne<br />
poikkesi siviilisäädyn, perhemuodon sekä lasten huoltajuuden osalta kyselyyn vastanneista<br />
(luku 4.1). Moneen päihdehoidossa olleeseen vanhempaan liittyi lapsia,<br />
jotka eivät ensisijaisesti asuneet tämän vanhemman kanssa..<br />
4.2.1 Perherakenne<br />
Haastatteluun osallistuneista kolmannes eli ydinperheessä ja lähes puolet kuului<br />
ryhmään ”muu” (taulukko 10). Kolmanneksella haastatelluista (5 miehellä sekä 6<br />
naisella) oli lapsia useammalle partnerille, mutta vain yksi heistä oli nimennyt asuvansa<br />
uusperheessä. Perhemuotojen selvittäminen vaati tarkempaa luokittelua sekä<br />
haastattelujen yksilöllistä läpikäymistä. Todellisuus oli monimutkaisempi kuin mitä<br />
pääluokittelun perusteella olisi voinut päätellä.<br />
Lapsia ja lasten vanhempia koskevien tietojen perusteella haastatellut ryhmiteltiin<br />
perhesuhteiden perusteella kahdeksaan ryhmään (taulukko 11). Osa ydinperheistä<br />
oli perinteisiä isän, äidin ja lasten muodostamia perheitä (Y), mutta toinen osa<br />
ydinperheistä oli todellisuudessa laajempia (YL) sisältäen muualla asuvia lapsia,<br />
jotka eivät olleet puolisoiden yhteisiä. Laajat ydinperheet olisi voitu luokitella myös<br />
uusperheeksi, mutta näin ei tehty, koska lapset eivät asuneet ydinperheessä vakinaisesti<br />
ja koska haastatellut itse nimesivät perheensä ydinperheiksi (taulukko 4.2).<br />
Uusperheiksi (U) luokiteltiin vain ne perheet, joissa asui vakituisesti henkilöitä eri<br />
suhteista. Osa perheistä oli vasta siirtymävaiheessa kohti ydinperhettä (YS) tai laajaa<br />
ydinperhettä (YLS).<br />
Eronneiden tilanteen kuvaaminen vaati myös tarkempaa luokittelua. Yksinhuoltajiksi<br />
(YH) määriteltiin henkilöt, jotka ainoana aikuisena asuivat lapsen tai lasten<br />
kanssa. Yhdestä perheestä eronneiksi (E) luokiteltiin henkilöt, jotka asuivat yksin tai<br />
uuden kumppanin kanssa ja jonka lapset asuivat toisen vanhemman luona tai sijoitettuna.<br />
Monesta perheestä eronneilla (EM) oli lapsia useille kumppaneille, mutta<br />
henkilö ei asunut lastensa kanssa vaan asui joko yksin tai uuden kumppanin kanssa.<br />
THL — Raportti 21/2014 60<br />
Vanhempi päihdepalveluissa<br />
— tuki, osallisuus ja yhteistoiminta
Change language