URN_ISBN_978-952-302-214-0
URN_ISBN_978-952-302-214-0
URN_ISBN_978-952-302-214-0
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
1 Raportin tarkoitus ja rakenne<br />
Marja-Leena Perälä, Outi Kanste, Nina Halme, Kristiina Kuussaari, Airi Partanen<br />
ja Tuuli Pitkänen<br />
Alkoholi on Suomessa eniten käytetty päihde. Lisäksi myös osa pienten lasten vanhemmista<br />
käyttää huumeita ja lääkkeitä. Valtakunnallisen lasten terveysseurantahankkeen<br />
(LATE) selvityksen mukaan 65 000 neuvolaikäisen lapsen äideistä noin<br />
neljällä prosentilla alkoholin käytön riskit ovat vähintään lievästi koholla. Neuvolaikäisten<br />
lasten isistä yli neljänneksellä alkoholin käytön riskit ovat vähintään lievästi<br />
kasvaneet. (Kaikkonen ym. 2012.)<br />
Suomalaisista perheistä lähes joka viidennessä on päihdeongelmia (Holmila &<br />
Kantola 2003). Lasinen lapsuus -projektin toteuttamien väestötasoisten tutkimusten<br />
mukaan joka viides suomalainen on kokenut päihteiden liikakäyttöä lapsuudenkodissaan.<br />
Kymmenesosa on kasvanut perheessä, jossa aikuisen alkoholinkäyttö oli<br />
aiheuttanut lapselle ongelmia. (Peltoniemi 2005.) Vuonna 2009 liiallista päihteidenkäyttöä<br />
lapsuudenkodissa raportoi jo joka neljäs suomalainen (Roine 2009).<br />
Synnyttäneistä äideistä noin kuudella prosentilla arvioidaan olevan päihderiippuvuus<br />
(Pajulo ym 2001). Alkoholin kulutus on kasvanut (Varis & Virtanen 2012) ja<br />
huumeiden käyttö yleistynyt 1990-luvun puolivälin jälkeen (Hakkarainen ym. 2011).<br />
Samalla huostaanotettujen ja kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä on kasvanut<br />
2000-luvulla. Päihteille sikiöaikana altistuneiden lasten biologisissa perheissä on<br />
usein myös väkivaltaisuutta, mielenterveysongelmia ja rikollisuutta (Koponen 2006).<br />
Vanhempien päihteiden ongelmakäyttö voi vaarantaa lapsen kehitystä sekä terveyttä<br />
ja hyvinvointia ja aiheuttaa myös riskin ongelmien siirtymisestä seuraaville<br />
sukupolville (Lastensuojelulaki 2§ 417/2007, Holmila ym. 2009). Vanhempien<br />
päihdeongelmat ovat perheväkivallan ja lasten laiminlyönnin yleisin syy ja yleisimpiä<br />
syitä myös pienten lasten huostaanottoihin. Lapsen näkökulmasta ongelmia ei<br />
aiheuta pelkästään näkyvä suurkulutus, vaan myös vanhempien ajoittainen harkitsematon<br />
alkoholin käyttö. Haittoja voi aiheutua kohtuujuomisestakin. (STM 2011b.)<br />
Palveluissa haasteena on vanhempien päihteiden ongelmakäytön tunnistaminen<br />
ja puheeksiottaminen sekä lasten ottaminen huomioon aikuisille suunnatuissa päihdepalveluissa.<br />
Usein apu tai palvelu kohdistetaan vain aikuiseen itseensä, mutta<br />
lapsen tilanne jää ottamatta huomioon. Päihdepalvelujen saaminen oikea-aikaisesti<br />
edellyttää myös palvelunantajien yhteistyötä.<br />
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan pähdepalveluja kahdesta eri näkökulmasta: (1)<br />
päihdepalveluja käyttäneiden pienten lasten vanhempien ja (2) päihdehoitoyksiköiden<br />
(työntekijöiden ja esimiesten) näkökulmista. Päihdehoitoyksiköllä tarkoitetaan<br />
erityisesti päihdeongelmaisille tai heidän läheisilleen hoitoa, kuntoutusta tai muuta<br />
apua ja tukea tarjoavaa yksikköä. Vastaavasti päihdepalveluilla tarkoitetaan eritysesti<br />
päihdeongelmaisille tai heidän läheisilleen tarjottua hoitoa, kuntoutusta tai muuta<br />
apua ja tukea.<br />
THL — Raportti 21/2014 23<br />
Vanhempi päihdepalveluissa<br />
— tuki, osallisuus ja yhteistoiminta
Change language