URN_ISBN_978-952-302-214-0
URN_ISBN_978-952-302-214-0
URN_ISBN_978-952-302-214-0
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
tateltujen kertomukset ja näkemykset ovat esimerkkejä yksittäisten ihmisten kokemuksista;<br />
kuvaukset havainnollistavat sitä, että päihdepalveluja käyttävät lapsiperheet<br />
ovat hyvin monenlaisia.<br />
Päihdeongelmaiset vanhemmat leimataan helposti ilman että heidän näkökulmaansa<br />
edes pyritään selvittämään tai ymmärtämään. Tässä raportissa on yritetty<br />
tuoda esille asiakkaiden kokemuksia heidän näkökulmastaan. Kuvaukset eivät olleet<br />
suoria lainauksia mutta ne pyrittiin esittämään niin, että niistä välittyy asiakkaan<br />
kokemus. Palvelujen tarjoajilla olisi ehkä joistakin tilanteista erilainen näkökulma,<br />
mutta tässä on haluttu keskittyä vain asiakkaiden kokemuksiin.<br />
Elämäntilanne ja perheen tausta<br />
Tutkimuksessa yhtenä tavoitteena oli verrata päihdepalveluja käyttäneiden sekä<br />
muiden pienten lasten vanhempien elämäntilannetta ja kokemuksia. Vastausten perusteella<br />
haastatellut päihdepalveluja käyttäneet pienten lasten vanhemmat poikkesivat<br />
elämäntilanteensa ja taustansa osalta kyselylomakkeeseen vastanneista monen<br />
asian osalta. Pieni ryhmä kyselyyn vastanneista oli myös kokenut päihdepalvelujen<br />
käytön tarvetta ja näiden henkilöiden vastaukset sijoittuvat useissa kohdin kahden<br />
muun tutkimusryhmän väliin. Johtopäätöksiä tehtäessä on otettava huomioon, että<br />
tutkitut ryhmät eivät olleet taustatietojen osalta samanlaisia, joten ryhmien välisiin<br />
eroihin vaikuttavat monet tekijät. Esimerkiksi haastatellut päihdepalvelujen käyttäjät<br />
olivat keskimäärin hieman nuorempia kuin postikyselyyn vastanneet.<br />
Päihdeongelmia kokeneet vanhemmat olivat vähemmän koulutettuja, heillä oli<br />
enemmän taloudellisia vaikeuksia ja he olivat yksinäisempiä kuin muut vanhemmat.<br />
Kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta oli ansiotyössä tai yrittäjänä, mutta haastatelluista<br />
vain muutama. Käytännön apua haastatellut kokivat kuitenkin saaneensa lähipiiristä<br />
helpommin kuin muut.<br />
Ongelmilla on riski siirtyä sukupolvelta seuraavalle. Päihdeongelmia kokeneiden<br />
lapsuuden perheessä oli esiintynyt muita useammin erilaisia vaikeuksia, erityisesti<br />
vanhempien päihde- tai mielenterveysongelmia. Lisäksi esiintyi vanhempien avioeroa<br />
ja ristiriitoja.<br />
Päihdeongelmia kokeneilla oli muita useammin jokin pitkäaikaissairaus ja heidän<br />
arvionsa terveydentilastaan oli myös hieman heikompi kuin muilla. Lisäksi heillä<br />
ilmeni keskimäärin enemmän stressioireita kuin muilla kyselyyn vastanneilla. Erityisesti<br />
he olivat kokeneet levottomuutta, rauhattomuutta ja huolestuneisuutta.<br />
Tupakointi oli yleisempää haastateltujen kuin kyselyyn vastanneiden keskuudessa.<br />
Päihdepalveluja käyttäneiden joukossa oli enemmän niitä, jotka käyttivät viikoittain<br />
vähintään 15 annosta alkoholia, mutta kaikkiaan alkoholin käyttöä koskevat<br />
kysymykset erottelivat ryhmiä huonosti. Päihdeongelmaisten joukossa on paljon<br />
henkilöitä, jotka eivät käytä alkoholia tai ovat vähentäneet alkoholinkäyttöään.<br />
Päihdeongelman tunnistaminen kyselyvastausten perusteella on todettu vaikeaksi<br />
(Pitkänen 2006). Päihdeongelmaisten perheiden kartoittamisessa Audit-C -tyyppiset<br />
alkoholin käytön määrää ja runsautta koskevat kysymykset eivät ole riittäviä. On<br />
kysyttävä erikseen päihdepalvelujen käytöstä ja niiden tarpeesta.<br />
THL — Raportti 21/2014 92<br />
Vanhempi päihdepalveluissa<br />
— tuki, osallisuus ja yhteistoiminta
Change language