arvioinnista sopiminen sekä yhteistyöstä saadut hyödyt toiminnan vaikuttavuuteen, kustannuksiin ja osaamiseen olivat yhteydessä kumppanuustyöskentelyyn, osallisuuteen ja mahdollisuuksiiin osallistua. Sen sijaan tiedonkulun toimivuus ei ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä näihin tekijöihin. (Taulukko 81.) Taulukko 81. Sovittujen toimintatapojen yhteydet kumppanuustyöskentelyyn, osallisuuteen ja vanhempien mahdollisuuksiin osallistua hoitoonsa toimintatapojen mukaan tarkasteltuna. Sovitut toimintatavat Kumppanuus Osallisuuden tukeminen Mahdollisuudet lapsen kanssa perheen kanssa perheessä palvelu- kunnassa tai osallistua työskennellessä työskennellessä järjestelmässä yhteisössä hoidossa Kirjallisesti sovitut yhteiset tavoitteet 0,28 * 0,34 *** 0,15 ns. 0,20 * 0,24 * 0,31 ** Kirjallisesti sovitut yhtenäiset käytännöt 0,39 ** 0,36 *** 0,11 ns. 0,18 ns. 0,20 * 0,23 * Sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin 0,07 ns. 0,12 ns. 0,10 ns. 0,12 ns. 0,20 * 0,15 ns. Käytännöt muodostavat kokonaisuuden 0,16 ns. 0,22 * 0,11 ns. 0,19 ns. 0,15 ns. 0,20 * Tiedonkulun toimivuus 0,13 ns. 0,17 ns. 0,07 ns. 0,18 ns. 0,12 ns. 0,15 ns. Sovittu seurannasta ja arvioinnista 0,32 ** 0,13 ns. 0,24 * 0,31 ** 0,25 * 0,29 ** Yhteistyöstä saavutetut hyödyt 0,29 * 0,36 *** 0,21 * 0,33 ** 0,26 ** 0,27 ** Spearmanin järjestyskorrelaatiokerroin (Spearmanin rho): ns. p ≥ 0,05; * p < 0,05; ** p < 0,01; *** p < 0,001 Sovitut toimintatavat kunnassa olivat yhteydessä kumppanuuteen lapsen kanssa työskennellessä, vanhempien osallisuuden tukemiseen palvelujärjestelmässä ja kunnassa tai yhteisössä sekä vanhempien mahdollisuuksiin osallistua hoitoonsa. Pääsääntöisesti mitä yleisemmin oli sovittu yhteisistä toimintatavoista muiden päihdepalvelujen, lastensuojelun, muiden perus- ja erityispalvelujen sekä lapsiperheiden kanssa, sitä useammin yksiköissä esiintyi kumppanuustyöskentelyä, vanhempien osallisuuden tukemista palvelujärjestelmässä ja kunnassa tai yhteisössä, sekä sitä paremmat olivat vanhempien mahdollisuudet osallistua hoitoonsa. (Taulukko 82.) Taulukko 82. Sovittujen toimintatapojen yhteydet kumppanuustyöskentelyyn, osallisuuteen ja vanhempien mahdollisuuksiin osallistua hoitoonsa eri palvelunantajien ja lapsiperheiden mukaan tarkasteltuna. Sovitut toimintatavat Kumppanuus Osallisuuden tukeminen Mahdollisuudet palvelunantajien ja lapsiperheiden lapsen kanssa perheen kanssa perheessä palvelu- kunnassa tai osallistua kanssa työskennellessä työskennellessä järjestelmässä yhteisössä hoidossa Kunnassa 0,24 * 0,18 ns. 0,10 ns. 0,22 * 0,22 * 0,23 * Mielenterveyspalvelujen kanssa 0,17 ns. 0,11 ns. 0,10 ns. 0,15 ns. 0,15 ns. 0,19 * Muiden päihdepalvelujen kanssa 0,33 ** 0,31 ** 0,10 ns. 0,22 * 0,19 ns. 0,27 ** Lastensuojelun kanssa 0,31 ** 0,27 ** 0,11 ns. 0,16 ns. 0,17 ns. 0,33 *** Muiden peruspalvelujen kanssa 0,19 ns. 0,24 * 0,08 ns. 0,23 * 0,26 ** 0,17 ns. Muiden erityispalvelujen kanssa 0,23 * 0,24 * 0,06 ns. 0,16 ns. 0,23 * 0,20 * Lapsiperheiden kanssa 0,34 ** 0,33 *** 0,18 ns. 0,23 * 0,22 * 0,36 *** Spearmanin järjestyskorrelaatiokerroin (Spearmanin rho): ns. p ≥ 0,05; * p < 0,05; ** p < 0,01; *** p < 0,001 Yhteisistä toimintakäytännöistä sopiminen kirjallisesti (r = 0,24, p = 0,017), toimintakäytäntöjen muodostuminen mielekkääksi kokonaisuudeksi (r = 0,23, p = 0,030), tiedonkulun toimivuus (r = 0,21, p = 0,037) ja yhteistyöstä saadut hyödyt (r = 0,25, p = 0,017) olivat yhteydessä yhteistyön hyvää toimivuuteen terveyspalvelujen kanssa. Muiden palvelunantajien suhteen tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä toimintakäytäntöjen ja yhteistyön toimivuuden välillä ei havaittu. Mielenterveyspalvelujen (r = 0,21, p = 0,043), muiden päihdepalvelujen (r = 0,20, p = 0,050) ja lapsi- THL — Raportti 21/2014 161 Vanhempi päihdepalveluissa — tuki, osallisuus ja yhteistoiminta
perheiden (r = 0,34, p = 0,001) kanssa sovitut toimintavat olivat vastaavasti yhteydessä yhteistyön hyvään toimivuuteen terveyspalvelujen kanssa. Lapsiperheiden kanssa sovitut toimintatavat olivat yhteydessä myös yhteistyön hyvään toimivuuteen sosiaalipalvelujen ja opetuksen kanssa (r = 0,24, p = 0,015). 5.5.3 Yhteistoimintaa tukevat rakenteet Päihdehoitoyksiköissä toimivilta kysyttiin monialaista yhteistoimintaa tukevista rakenteista 19 väittämällä, jotka liittyivät toiminnan uudelleen organisointiin, voimavarojen kohdentamiseen yhteistyöhön, yhteisten tietojärjestelmien rakentamiseen, yhteisiin projekteihin tai kehittämishankkeisiin, yhteisiin työryhmiin tai tiimeihin, vastuuhenkilöiden nimeämiseen, kirjallisiin sopimuksiin sekä yhteisiin tapahtumiin ja koulutuksiin. Yhteistoimintaa tukevia rakenteita arvioitiin oman yksikön sekä lastensuojelun, mielenterveyspalvelujen, muiden päihdepalvelujen, muiden peruspalvelujen, muiden erityispalvelujen ja kunnan välillä. Yhteistoimintaa tukevien rakenteiden esiintyminen Yhteistoimintaa tukevista rakenteista päihdepalvelujen ja eri palvelunantajien välillä esiintyi useimmiten seuraavia asioita: voimavaroja kohdennettu yhteistyöhön, työntekijöille järjestetty yhteisiä koulutuksia tai tapahtumia, toimintaa organisoitu uudelleen tukemaan yhteistoimintaa ja perustettu epävirallisia asiantuntijatiimejä. Näitä rakenteita harvemmin oli yhteisten tietojärjestelmien rakentamista, yhteisten johtoryhmien perustamista, vastuuhenkilöiden nimeämistä johtamaan poikkihallinnollisia asiakokonaisuuksia tai koordinoimaan asiakaslähtöisiä palveluja, kustannusseurannasta sopimista tai lapsiperheille järjestettyjä tapahtumia. (Taulukko 83.) THL — Raportti 21/2014 162 Vanhempi päihdepalveluissa — tuki, osallisuus ja yhteistoiminta
- Page 1 and 2:
Marja-Leena Perälä Outi Kanste Ni
- Page 3 and 4:
Työryhmä: Marja-Leena Perälä, T
- Page 5 and 6:
Tiivistelmä Perälä Marja-Leena,
- Page 7 and 8:
Tutkimustiedosta on hyötyä sosiaa
- Page 9 and 10:
upplever att det är svårt att få
- Page 11 and 12:
Abstract Perälä Marja-Leena, Kans
- Page 13 and 14:
Awareness of services, decision-mak
- Page 15 and 16:
hempien esittämät palvelujen kehi
- Page 17 and 18:
Taulukko 62. Kumppanuus lapsen kans
- Page 19 and 20:
Taulukko 94. Taulukko 95. Taulukko
- Page 21 and 22:
Sisällys Tiivistelmä ............
- Page 23 and 24:
5.8 Yhteenveto ja pohdinta ........
- Page 25 and 26:
(1) Ensimmäisessä hankkeessa tuot
- Page 27 and 28:
2 Päihdepalvelut sekä lasten otta
- Page 29 and 30:
kasvun ja kehityksen kannalta ei vo
- Page 31 and 32:
Päihdehuollossa huumeongelmista k
- Page 33 and 34:
perheille samaan tuen tarpeeseen sa
- Page 35 and 36:
osallisuus palveluissa vahvistuu, p
- Page 37 and 38:
Taulukko 1. Hankkeiden tiedonkeruut
- Page 39 and 40:
Päihdehoidossa olleiden vanhempien
- Page 41 and 42:
Taulukko 2. Päihdehoidossa olleide
- Page 43 and 44:
3.2 Päihdehoitoyksiköiden näkök
- Page 45 and 46:
tamiseksi saatiin Terveyden ja hyvi
- Page 47 and 48:
työtä tai vastaavaa toteutetaan y
- Page 49 and 50:
Taulukko 4. Huolia, osallisuutta ja
- Page 51 and 52:
esiintyy tiedon vaihtoa eri toimijo
- Page 53 and 54:
3.2.4 Aineiston analyysi Aineisto a
- Page 55 and 56:
Koulutus ja työ Laitoshoidossa oll
- Page 57 and 58:
Päihdeongelmia kokeneista oli muit
- Page 59 and 60:
käyttäjien joukossa oli kuitenkin
- Page 61 and 62:
4.2. Päihdepalveluja käyttäneide
- Page 63 and 64:
Taulukko 12. Haastateltujen päihde
- Page 65 and 66:
Taulukko 14. Lasten (n = 62) sijoit
- Page 67 and 68:
siaan oman äitinsä luona, jonka v
- Page 69 and 70:
Haastattelussa päihdehoidossa olev
- Page 71 and 72:
Haastattelussa 28 päihdepalveluja
- Page 73 and 74:
syntynyt väittelyä, koska haastat
- Page 75 and 76:
Taulukko 19. Tuen ja avun tarvitsij
- Page 77 and 78:
monia keinoja kuten soittoa perustu
- Page 79 and 80:
Kokemuksia hoidosta Päihdehoito ke
- Page 81 and 82:
Konkreettista apua oli saatu sosiaa
- Page 83 and 84:
lastensuojelu haluaa tehdä huostaa
- Page 85 and 86:
miestä kertoi, ettei ollut osallis
- Page 87 and 88:
depalveluja käyttäneet tai niiden
- Page 89 and 90:
% 90 Päihdepalveluita käyttäneet
- Page 91 and 92:
Taulukko 24. Kyselyyn ja haastattel
- Page 93 and 94:
tateltujen kertomukset ja näkemyks
- Page 95 and 96:
sen vanhempi oli kokenut huolta tal
- Page 97 and 98:
saanut pyydettäessä ja työntekij
- Page 99 and 100:
5 Päihdehoitoyksiköiden näkökul
- Page 101 and 102:
Taulukko 26. Päihdehoitoyksiköit
- Page 103 and 104:
Kuvio 3. Tutkimukseen osallistuneet
- Page 105 and 106:
yksiköissä suurempia kuin niissä
- Page 107 and 108:
Taulukko 31. Päihdehoitoyksikön a
- Page 109 and 110:
harvemmin kohdattiin lapsen oppimis
- Page 111 and 112: Taulukko 34. Perheen tilanteeseen l
- Page 113 and 114: Taulukko 36. Lapsen kasvuun ja kehi
- Page 115 and 116: Huolten puheeksi ottamiseen yhteyde
- Page 117 and 118: Taulukko 39. Päihdehoitoyksiköiss
- Page 119 and 120: Taulukko 40. Lapsiperheisiin liitty
- Page 121 and 122: Taulukko 42. Vanhemmuuteen liittyvi
- Page 123 and 124: Taulukko 44. Lapsen kasvuympärist
- Page 125 and 126: 5.2.5 Perhetyön palvelut päihdeho
- Page 127 and 128: Perhetyön palvelujen toteuttaminen
- Page 129 and 130: Perhetyön palvelujen tarjoamisen y
- Page 131 and 132: Taulukko 53. Vanhempien osallisuude
- Page 133 and 134: Taulukko 55. Vanhempien osallisuude
- Page 135 and 136: Kaupungeissa sijaitsevissa yksiköi
- Page 137 and 138: Yksikön luonteen mukaiset tulokset
- Page 139 and 140: 5.4 Yhteistyö lapsiperheiden kanss
- Page 141 and 142: Kumppanuuden toteutumisen vertailua
- Page 143 and 144: Perhetyön palvelujen saatavuus pä
- Page 145 and 146: levat lapsessa tai perheessä havai
- Page 147 and 148: merkitsevästi yhteydessä hankalie
- Page 149 and 150: 5.5.1 Yhteistyön yleisyys ja toimi
- Page 151 and 152: Taulukko 73. Yhteistyön toimivuus
- Page 153 and 154: Taulukko 75. Yhteistyön toimivuus
- Page 155 and 156: Yhteistyön toimivuuden vertailua P
- Page 157 and 158: kanssa. Toiminnan yhteisestä seura
- Page 159 and 160: Taulukko 80. Sovitut toimintatavat
- Page 161: Julkinen palveluntuottaja Muu palve
- Page 165 and 166: Taulukko 84. Yhteistoimintaa tukevi
- Page 167 and 168: Julkinen palveluntuottaja Muu palve
- Page 169 and 170: 5.5.4 Palvelujen integraatio päihd
- Page 171 and 172: Palvelujen integraation tasoon yhte
- Page 173 and 174: Vahva integraatio Osittainen integr
- Page 175 and 176: Taulukko 88. Lapsiperheille tarjoll
- Page 177 and 178: Taulukko 90. Lapsiperheille tarjoll
- Page 179 and 180: Taulukko 92. Lapsiperheiden palvelu
- Page 181 and 182: Taulukko 94. Lapsiperheiden palvelu
- Page 183 and 184: Julkinen palveluntuottaja Muu palve
- Page 185 and 186: 0,010]. Laitosmuotoisissa päihdeho
- Page 187 and 188: lauttaa se palveluvalikoimaan [t(85
- Page 189 and 190: Taulukko 99. Tutkimuksen keskeisten
- Page 191 and 192: ta yksin vanhempana ja vanhempien j
- Page 193 and 194: 5.8.2 Lapsiperheiden osallisuus Osa
- Page 195 and 196: vän yleensä enemmän oman organis
- Page 197 and 198: siköissä. Päihdepalvelut ovat er
- Page 199 and 200: terveysosaamisen jalkauttaminen lap
- Page 201 and 202: den saamiseen mitattavaan muotoon k
- Page 203 and 204: prosenttia oli ollut huolissaan tal
- Page 205 and 206: 3. Vanhemmuuteen liittyvän tuen sa
- Page 207 and 208: 6.3 Toimenpide-ehdotukset Tuloksia
- Page 209 and 210: Apu perheen taloudelliseen tilantee
- Page 211 and 212: Yhteistoimintaa tehostettava päihd
- Page 213 and 214:
tulokset. Yhteiskuntapolitiikka 76
- Page 215 and 216:
ja 31. Kuopio: Itä-Suomen yliopist
- Page 217 and 218:
the core concept and the need for a
- Page 219 and 220:
health care. Journal of Interprofes
Change language