URN_ISBN_978-952-302-214-0
URN_ISBN_978-952-302-214-0
URN_ISBN_978-952-302-214-0
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
5.8.2 Lapsiperheiden osallisuus<br />
Osallisuuden tukeminen. Päihdehoitoyksiköissä vanhempien osallisuuden tukeminen<br />
perheessä arvioitiin varsin hyväksi, palvelujärjestelmässä melko hyväksi ja kunnassa<br />
tai yhteisössä kohtalaiseksi. Tilanne on samansuuntainen sosiaali-, terveys- ja<br />
opetusaloilla yleensä, joskin päihdehoitoyksiköissä osallisuuden tukeminen perheessä<br />
ja palvelujärjestelmässä arvioitiin vähäisemmäksi kuin sosiaali-, terveys- ja opetusaloilla<br />
yleensä (Halme ym. 2014).<br />
Mitä parempaa osallisuuden tukeminen oli perheessä ja palvelujärjestelmässä, sitä<br />
paremmat olivat vanhempien mahdollisuudet osallistua omaan hoitoonsa. Lisäksi<br />
huolten kohtaamisen yleisyys, huolten puheeksi ottaminen, valmiudet kohdata huolia<br />
ja huolten aiheuttamat toimenpiteet olivat yhteydessä osallisuuden tukemiseen<br />
perheessä ja palvelujärjestelmässä. Lasten ja lapsiperheiden vahva osallisuus onkin<br />
vanhempien ja ammattilaisten välisen yhteistyön keskeisiä tavoitteita (Gallant ym.<br />
2002, Hook 2006, Splaine Wiggins 2008). Vanhempien osallisuus, osallistuminen ja<br />
vaikuttamismahdollisuudet palvelujen kehittämiseen on nähty keskeisenä osana<br />
toimivaa palvelukokonaisuutta, mutta niiden on todettu olevan riittämättömiä peruspalveluissa.<br />
Keskeiset kehittämisalueet liittyvät vanhempien tiedonsaantiin ja mahdollisuuksiin<br />
tulla kuulluksi. (Perälä ym. 2011b, VM 2012.)<br />
Mahdollisuudet osallistua omaan hoitoonsa. Päihdehoitoyksiköissä toimivien<br />
arvioiden mukaan lapsiperheiden vanhemmilla oli hyvät mahdollisuudet osallistua<br />
oman hoitonsa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Erityisesti mahdollisuudet<br />
osallistua nähtiin hyviksi henkilöstömäärältään pienissä yksiköissä.<br />
Tapahtumat lapsiperheille. Päihdehoitoyksiköissä oli järjestetty vähän tapahtumia,<br />
joihin lapsiperheet olivat voineet osallistua. Yleisesti ottaen niitä oli järjestetty<br />
vähemmän kuin sosiaali-, terveys- ja opetusalojen yksiköissä (Halme ym. 2014).<br />
Useimmiten oli järjestetty vertaistukiryhmiä tai perhetyön ryhmiä ja vähiten sukupolvien<br />
välistä tai vanhempien järjestämää toimintaa. Vertaistukiryhmien tai perhetyön<br />
ryhmien järjestäminen oli yhteydessä kumppanuuteen perheen kanssa työskennellessä<br />
ja vanhempien osallisuuden tukemiseen perheessä.<br />
5.8.3 Yhteistyö, kumppanuus ja palvelujen koordinointi<br />
Kumppanuustyöskentely. Kumppanuus perheen ja lapsen kanssa työskennellessä<br />
toimi pääsääntöisesti hyvin: kumppanuustyöskentelyn toteutuminen arvioitiin varsin<br />
hyväksi. Kumppanuutta lapsen kanssa työskennellessä esiintyi yleisemmin kuin<br />
kumppanuutta perheen kanssa työskennellessä. Tilanne on sama myös sosiaali-,<br />
terveys- ja opetusaloilla yleensä (Halme ym. 2014).<br />
Kumppanuustyöskentely oli yhteydessä vanhempien osallisuuden tukemiseen<br />
perheessä ja palvelujärjestelmässä sekä mahdollisuuksiin osallistua omaan hoitoonsa.<br />
Lisäksi mitä paremmat valmiudet päihdehoitoyksiköissä toimivilla oli kohdata<br />
lapsiperheiden huolia, mitä helpompaa oli huolten puheeksi ottaminen, mitä useamman<br />
lapsen tai perheen kohdalla huolet johtivat toimenpiteisiin, sitä yleisemmin<br />
esiintyi kumppanuustyöskentelyä.<br />
THL — Raportti 21/2014 192<br />
Vanhempi päihdepalveluissa<br />
— tuki, osallisuus ja yhteistoiminta
Change language