URN_ISBN_978-952-302-214-0

More documents

Recommendations

Info

toimivuuden kannalta. Tärkeänä pidettiin riittävää jälkihoitoa ja mahdollisuutta palata kriisitilanteessa nopeasti hoitoon. Palvelujen tarve. Lainsäädäntö edellyttää lasten ottamista huomioon silloin kun vanhempia hoidetaan päihdehoitoyksiköissä. Päihdehoitoyksiköissä toimivien mielestä lapsista kysyttiin säännöllisesti kolmessa neljästä yksiköistä. Osa katsoi, ettei lapsista kysyminen ole tarpeen. Päihdehoitoyksiköissä toimivat kohtasivat usein perheen elämään liittyviä huolia. Perheen tilanteeseen liittyvien huolten, kuten sosiaalisen huono-osaisuuden ja ongelmien kasaantumisen, puheeksi ottamista pidettiin helpompana kuin lapsen kasvuun tai kehitykseen tai vanhemmuuteen liittyvien huolten. Työntekijöiden valmiudet koettiin hyviksi näiden huolten kohtaamiseen, ja ne johtivat usein toimenpiteisiin. Lähes puolessa päihdehoitoyksiköistä ei ollut saatavilla perhetyön palveluja. Tavoitteellinen ja yhteistyönä toteutettu perhetyö on yksi keskeinen keino ehkäistä päihdepalveluja käyttävän vanhemman ja hänen perheensä tilanteen vaikeutuminen. Osallisuus ja kumppanuus. Vaikeuksista huolimatta päihdeongelmia kokeneet vanhemmat tunsivat olevansa osallisia ja selviytyvänsä hyvin arjessa. Päihdehoitoyksiköissä toimivien mukaan vanhempien osallisuutta tuettiin hyvin perheessä ja palvelujärjestelmässä, mutta osallisuutta on tarpeen vahvistaa erityisesti palveluissa ja lähiyhteisöissä. Päihdehoitoyksiköissä oli vähän tapahtumia, joihin lapsiperheet olivat voineet osallistua. Lapsiperheitä osallistavilla tapahtumilla on merkitystä osallisuuden vahvistamisessa. Niiden järjestäminen yhteistyössä muiden lasten ja perheiden palveluja tarjoavien tahojen kanssa voisi edistää kiinnittymistä yhteisöön ja vähentää syrjään jäämistä yhteiskunnasta. Kumppanuustyöskentely arvioitiin varsin hyväksi, ja se oli yhteydessä vanhempien osallisuuteen. Vanhempien ja perheiden kanssa avun antamisessa syntyneet hankalat tilanteet asettavat haasteita päihdehoitoyksiköissä. Merkittävässä osassa päihdehoitoyksiköitä lapsen ja perheen asioita käsiteltiin moniammatillisissa työryhmissä, ja kokemukset olivat varsin myönteisiä. Palvelunantajien yhteistoiminta. Päihdehoitoyksiköissä toimivien mielestä lasten ja perheiden asioihin liittyvä yhteistyö toimi varsin hyvin eri tahojen kanssa: parhaiten sosiaalipalvelujen ja opetuksen ja heikoiten terveyspalvelujen kanssa. Yhteisistä toimintatavoista oli sovittu useimmin lastensuojelun ja muiden päihdepalvelujen kanssa. Myös yhteistoimintaa tukevia rakenteita, kuten asiantuntijatiimejä, oli useimmin näiden tahojen kanssa. Palvelujen horisontaalinen integraatio päihdepalveluja käyttäneiden vanhempien ja perheiden parissa toimivien tahojen välillä jäi usein tiedon vaihtamisen ja yhteistyön tasolle. Palvelujen ja tukimuotojen tunteminen, päätöksenteko ja kehittämistarpeet. Päihdehoitoyksiköissä toimivat arvioivat, että lapsiperheille tarjolla olevat palvelut ja tukimuodot tunnetaan melko hyvin, mutta palveluja ohjaavan lainsäädännön tunteminen arvioitiin heikommaksi. Ennaltaehkäisevän toiminnan, varhaisen puuttumisen, palvelujen saavutettavuuden ja yhteistyön parantaminen nähtiin tärkeiksi. Palvelujen kehittämisessä kunnan taloudellinen tilanne oli merkittävin tekijä, kun taas lapsen ja lapsiperheiden näkemyksillä oli vain vähän merkitystä. Palautetta palveluista kysyttiin vain harvoin lapsilta itseltään. THL — Raportti 21/2014 5 Vanhempi päihdepalveluissa — tuki, osallisuus ja yhteistoiminta
Tutkimustiedosta on hyötyä sosiaali-, terveys- ja opetusalojen johtajille, kehittäjille, opettajille ja tutkijoille, poliittisessa ja kunnallisessa päätöksenteossa sekä lasten, lapsiperheiden ja päihdeongelmaisten kanssa työskenteleville ja alan opiskelijoille. AVAINSANAT: haastattelu, integraatio, kumppanuus, kysely, lapsi, palvelut, osallisuus, perhe, päihdepalvelut, palvelujen käyttö, tuki, vanhemmuus, yhteistoiminta, yhteistyö THL — Raportti 21/2014 6 Vanhempi päihdepalveluissa — tuki, osallisuus ja yhteistoiminta
Page 1 and 2: Marja-Leena Perälä Outi Kanste Ni
Page 3 and 4: Työryhmä: Marja-Leena Perälä, T
Page 5: Tiivistelmä Perälä Marja-Leena,
Page 9 and 10: upplever att det är svårt att få
Page 11 and 12: Abstract Perälä Marja-Leena, Kans
Page 13 and 14: Awareness of services, decision-mak
Page 15 and 16: hempien esittämät palvelujen kehi
Page 17 and 18: Taulukko 62. Kumppanuus lapsen kans
Page 19 and 20: Taulukko 94. Taulukko 95. Taulukko
Page 21 and 22: Sisällys Tiivistelmä ............
Page 23 and 24: 5.8 Yhteenveto ja pohdinta ........
Page 25 and 26: (1) Ensimmäisessä hankkeessa tuot
Page 27 and 28: 2 Päihdepalvelut sekä lasten otta
Page 29 and 30: kasvun ja kehityksen kannalta ei vo
Page 31 and 32: Päihdehuollossa huumeongelmista k
Page 33 and 34: perheille samaan tuen tarpeeseen sa
Page 35 and 36: osallisuus palveluissa vahvistuu, p
Page 37 and 38: Taulukko 1. Hankkeiden tiedonkeruut
Page 39 and 40: Päihdehoidossa olleiden vanhempien
Page 41 and 42: Taulukko 2. Päihdehoidossa olleide
Page 43 and 44: 3.2 Päihdehoitoyksiköiden näkök
Page 45 and 46: tamiseksi saatiin Terveyden ja hyvi
Page 47 and 48: työtä tai vastaavaa toteutetaan y
Page 49 and 50: Taulukko 4. Huolia, osallisuutta ja
Page 51 and 52: esiintyy tiedon vaihtoa eri toimijo
Page 53 and 54: 3.2.4 Aineiston analyysi Aineisto a
Page 55 and 56: Koulutus ja työ Laitoshoidossa oll
Page 57 and 58:
Päihdeongelmia kokeneista oli muit
Page 59 and 60:
käyttäjien joukossa oli kuitenkin
Page 61 and 62:
4.2. Päihdepalveluja käyttäneide
Page 63 and 64:
Taulukko 12. Haastateltujen päihde
Page 65 and 66:
Taulukko 14. Lasten (n = 62) sijoit
Page 67 and 68:
siaan oman äitinsä luona, jonka v
Page 69 and 70:
Haastattelussa päihdehoidossa olev
Page 71 and 72:
Haastattelussa 28 päihdepalveluja
Page 73 and 74:
syntynyt väittelyä, koska haastat
Page 75 and 76:
Taulukko 19. Tuen ja avun tarvitsij
Page 77 and 78:
monia keinoja kuten soittoa perustu
Page 79 and 80:
Kokemuksia hoidosta Päihdehoito ke
Page 81 and 82:
Konkreettista apua oli saatu sosiaa
Page 83 and 84:
lastensuojelu haluaa tehdä huostaa
Page 85 and 86:
miestä kertoi, ettei ollut osallis
Page 87 and 88:
depalveluja käyttäneet tai niiden
Page 89 and 90:
% 90 Päihdepalveluita käyttäneet
Page 91 and 92:
Taulukko 24. Kyselyyn ja haastattel
Page 93 and 94:
tateltujen kertomukset ja näkemyks
Page 95 and 96:
sen vanhempi oli kokenut huolta tal
Page 97 and 98:
saanut pyydettäessä ja työntekij
Page 99 and 100:
5 Päihdehoitoyksiköiden näkökul
Page 101 and 102:
Taulukko 26. Päihdehoitoyksiköit
Page 103 and 104:
Kuvio 3. Tutkimukseen osallistuneet
Page 105 and 106:
yksiköissä suurempia kuin niissä
Page 107 and 108:
Taulukko 31. Päihdehoitoyksikön a
Page 109 and 110:
harvemmin kohdattiin lapsen oppimis
Page 111 and 112:
Taulukko 34. Perheen tilanteeseen l
Page 113 and 114:
Taulukko 36. Lapsen kasvuun ja kehi
Page 115 and 116:
Huolten puheeksi ottamiseen yhteyde
Page 117 and 118:
Taulukko 39. Päihdehoitoyksiköiss
Page 119 and 120:
Taulukko 40. Lapsiperheisiin liitty
Page 121 and 122:
Taulukko 42. Vanhemmuuteen liittyvi
Page 123 and 124:
Taulukko 44. Lapsen kasvuympärist
Page 125 and 126:
5.2.5 Perhetyön palvelut päihdeho
Page 127 and 128:
Perhetyön palvelujen toteuttaminen
Page 129 and 130:
Perhetyön palvelujen tarjoamisen y
Page 131 and 132:
Taulukko 53. Vanhempien osallisuude
Page 133 and 134:
Taulukko 55. Vanhempien osallisuude
Page 135 and 136:
Kaupungeissa sijaitsevissa yksiköi
Page 137 and 138:
Yksikön luonteen mukaiset tulokset
Page 139 and 140:
5.4 Yhteistyö lapsiperheiden kanss
Page 141 and 142:
Kumppanuuden toteutumisen vertailua
Page 143 and 144:
Perhetyön palvelujen saatavuus pä
Page 145 and 146:
levat lapsessa tai perheessä havai
Page 147 and 148:
merkitsevästi yhteydessä hankalie
Page 149 and 150:
5.5.1 Yhteistyön yleisyys ja toimi
Page 151 and 152:
Taulukko 73. Yhteistyön toimivuus
Page 153 and 154:
Taulukko 75. Yhteistyön toimivuus
Page 155 and 156:
Yhteistyön toimivuuden vertailua P
Page 157 and 158:
kanssa. Toiminnan yhteisestä seura
Page 159 and 160:
Taulukko 80. Sovitut toimintatavat
Page 161 and 162:
Julkinen palveluntuottaja Muu palve
Page 163 and 164:
perheiden (r = 0,34, p = 0,001) kan
Page 165 and 166:
Taulukko 84. Yhteistoimintaa tukevi
Page 167 and 168:
Page 169 and 170:
5.5.4 Palvelujen integraatio päihd
Page 171 and 172:
Palvelujen integraation tasoon yhte
Page 173 and 174:
Vahva integraatio Osittainen integr
Page 175 and 176:
Taulukko 88. Lapsiperheille tarjoll
Page 177 and 178:
Taulukko 90. Lapsiperheille tarjoll
Page 179 and 180:
Taulukko 92. Lapsiperheiden palvelu
Page 181 and 182:
Taulukko 94. Lapsiperheiden palvelu
Page 183 and 184:
Page 185 and 186:
0,010]. Laitosmuotoisissa päihdeho
Page 187 and 188:
lauttaa se palveluvalikoimaan [t(85
Page 189 and 190:
Taulukko 99. Tutkimuksen keskeisten
Page 191 and 192:
ta yksin vanhempana ja vanhempien j
Page 193 and 194:
5.8.2 Lapsiperheiden osallisuus Osa
Page 195 and 196:
vän yleensä enemmän oman organis
Page 197 and 198:
siköissä. Päihdepalvelut ovat er
Page 199 and 200:
terveysosaamisen jalkauttaminen lap
Page 201 and 202:
den saamiseen mitattavaan muotoon k
Page 203 and 204:
prosenttia oli ollut huolissaan tal
Page 205 and 206:
3. Vanhemmuuteen liittyvän tuen sa
Page 207 and 208:
6.3 Toimenpide-ehdotukset Tuloksia
Page 209 and 210:
Apu perheen taloudelliseen tilantee
Page 211 and 212:
Yhteistoimintaa tehostettava päihd
Page 213 and 214:
tulokset. Yhteiskuntapolitiikka 76
Page 215 and 216:
ja 31. Kuopio: Itä-Suomen yliopist
Page 217 and 218:
the core concept and the need for a
Page 219 and 220:
health care. Journal of Interprofes
show all

URN_ISBN_978-952-302-214-0

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?