URN_ISBN_978-952-302-214-0
URN_ISBN_978-952-302-214-0
URN_ISBN_978-952-302-214-0
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Sovitut toimintatavat. Päihdehoitoyksiköissä toimivilta tiedusteltiin missä määrin<br />
he olivat samaa tai eri mieltä lapsiperheiden palveluja koskevien väittämien kanssa,<br />
jotka käsittelivät yksikössä sovittuja toimintatapoja. Mittari sisälsi seitsemän Likertasteikollista<br />
(täysin eri mieltä - täysin samaa mieltä) väittämää, joilla arvioitiin yhteisistä<br />
tavoitteista sekä yhtenäisistä toimintakäytännöistä ja -menetelmistä sopimista,<br />
sitoutumista yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen, asiakasnäkökulmasta mielekkään<br />
palvelukokonaisuuden muodostumista, tiedonkulun toimivuutta, toiminnan<br />
yhteisestä seurannasta ja arvioinnista sopimista sekä yhteistyöstä saatua hyötyä<br />
(esimerkiksi toiminnan vaikuttavuuteen, kustannuksiin ja osaamiseen). Sovittuja<br />
toimintatapoja arvioitiin kunnassa, mielenterveyspalvelujen (aikuisten ja lasten),<br />
muiden päihdepalvelujen, lastensuojelun, muiden peruspalvelujen, muiden erityispalvelujen<br />
ja lapsiperheiden kanssa. Väittämistä muodostettiin seitsemän summamuuttujaa<br />
sekä edellä mainittujen palvelujen (Cronbachin α-kertoimet vaihtelivat<br />
0,87–0,90) että toimintojen (Cronbachin α-kertoimet vaihtelivat 0,92–0,96) mukaisesti.<br />
Yhteistoimintaa tukevat rakenteet. Monialaista yhteistoimintaa tukevia rakenteita<br />
arvioitiin tutkimusta varten kehitetyn mittarin avulla 19 väittämällä. Ne liittyivät<br />
toiminnan uudelleen organisointiin, voimavarojen kohdentamiseen yhteistyöhön,<br />
yhteisten tietojärjestelmien rakentamiseen, yhteisiin projekteihin tai kehittämishankkeisiin,<br />
yhteisiin työryhmiin, vastuuhenkilöiden nimeämiseen, kirjallisiin sopimuksiin<br />
sekä yhteisiin tapahtumiin ja koulutuksiin. Päihdehoitoyksiköissä toimivat arvioivat<br />
yhteistoimintaa tukevia rakenteita oman yksikön sekä lastensuojelun, mielenterveyspalvelujen,<br />
muiden päihdepalvelujen, muiden peruspalvelujen, muiden<br />
erityispalvelujen ja kunnan välillä dikotomisella vastausasteikolla: kyllä tai ei. Väittämistä<br />
muodostettiin 19 summamuuttujaa, joissa oli kuusi väittämää. Summamuuttujien<br />
Cronbachin α-kertoimet vaihtelivat 0,73–0,92. Lisäksi muodostettiin kuusi<br />
summamuuttujaa eri palvelunantajien mukaisesti. Summamuuttujissa oli 19 väittämää,<br />
ja niiden Cronbachin α-kertoimet vaihtelivat 0,86–0,90. Summamuuttujien<br />
muodostamiseksi kyllä-vastausvaihtoehdolle annettiin yksi piste ja eivastausvaihtoehdolle<br />
nolla pistettä.<br />
Palvelujen integraatio. Palvelujen integraatiota ja sen tasoa arvioiva kysymys<br />
kehitettiin tätä tutkimusta varten. Kysymys sisälsi seitsemän väittämää, jotka perustuvat<br />
Anne Veilin ja Rejean Hébértin (2008) kehittämään integraation tasoa kuvaavaan<br />
luokitukseen. Päihdehoitoyksiköissä toimivia pyydettiin arviomaan mikä seitsemästä<br />
tasosta kuvaa parhaiten päihdepalveluja käyttäneiden lapsiperheiden kanssa<br />
toimivien tahojen välistä yhteistyötä. Väittämien sisällöt liittyivät toisten tahojen<br />
palvelujen tuntemiseen, palvelujen suunnitteluun, tiedon vaihtamiseen, tiedonkulkua<br />
mahdollistaviin rakenteisiin, päällekkäisten toimintojen välttämiseen, yhteyksien<br />
luomiseen palvelujen välille, vastavuoroiseen ja säännölliseen yhteistyöhön, pysyviin<br />
moniammatillisiin tiimeihin sekä moniammatillisen toiminnallisen kokonaisuuden<br />
muodostaviin palveluihin. Seitsemästä tasosta muodostettiin kolmeluokkainen<br />
muuttuja. Tasot 1–2 kuvaavat vähäistä integraatiota, jossa on vain vähän tietoisuutta<br />
toisten toimijoiden palveluista. Tasot 3–4 kuvaavat osittaista integraatiota, jossa<br />
THL — Raportti 21/2014 49<br />
Vanhempi päihdepalveluissa<br />
— tuki, osallisuus ja yhteistoiminta
Change language