päihdeongelmia kokeneet vanhemmat tunsivat puolestaan muita enemmän ärtyneisyyttä, jännittyneisyyttä ja surua sekä huolta siitä, että heille tapahtuisi jotain pahaa. Taulukko 8. Koetut stressioireet: haastateltujen päihdepalvelujen käyttäjien (H), postikyselyyn vastanneiden päihdepalveluja käyttäneiden tai niiden tarpeessa olleiden (T) ja muiden pienten lasten vanhempien (K) osalta keskiarvoina 1 . H K T Sig. 2 LSD 3 n 31 n 883 n 30 Tunnen itseni väsyneeksi 3,3 3,3 3,4 Tunnen itseni hermostuneeksi ja sisäisesti rauhattomaksi 3,1 2,4 2,9 *** K < H, T Tunnen itseni levottomaksi 3,0 2,1 2,6 *** K < H, T Tunnen itseni jännittyneeksi ja kireäksi 2,8 2,7 3,1 ** T > K Tunnen itseni ärtyneeksi 2,5 2,8 3,2 ** T > H, K Tunnen itseni voimattomaksi 2,5 2,2 2,4 ** H > K Ajatukseni eivät pysy koossa 2,4 2,1 2,3 Olen jatkuvasti huolissani 2,4 1,9 2,4 *** K < H, T Olen hengästynyt, vaikka en ole ponnistellut 2,4 1,6 1,7 *** H > K, T En kiinnostu enkä nauti asioista, joista olen yleensä pitänyt 2,3 1,8 2,0 ** H > K Tunnen itseni onnettomaksi ja surulliseksi 2,2 2,0 2,4 * T > K Tunnen itseni yksinäiseksi, vaikka olen muiden seurassa 2,2 1,8 2,1 ** H > K Vatsani on kipeä 2,1 2,1 2,2 Minua huimaa ja heikottaa 2,0 2,0 2,1 Olen huolissani siitä, että minulle tapahtuu jotain pahaa 2,0 1,9 2,3 * T > K Kaikkien 15 kysymyksen keskiarvo 2,5 2,2 2,5 *** K < H, T 1 Suurempi arvo kuvaa suurempia stressioireita (1 = en koskaan, 5 = erittäin usein) 2 Sig. merkitsevyystaso * 0,01 < p < 0,05; ** 0,001 < p
käyttäjien joukossa oli kuitenkin muita enemmän niitä, jotka kertoivat käyttäneensä viimeisen vuoden aikana keskimääräisesti vähintään 15 annosta alkoholia viikoittain. Taulukko 9. Päihteiden käyttö: haastateltujen päihdepalvelujen käyttäjien (H), postikyselyyn vastanneiden päihdepalveluja käyttäneiden tai niiden tarpeessa olleiden (T) ja muiden pienten lasten vanhempien (K) osalta prosenttiosuuksina. H K T Sig. 1 LSD 2 n 31 n 881 n 30 Tupakoitko Kyllä 94 22 23 *** H > K, T Alkoholinkäyttö keskimäärä viikossa En yhtään 47 42 43 1 - 8 annosta 33 50 37 9 - 15 annosta 3 6 13 * yli 15 annosta 17 2 7 *** H > K, T AUDIT-C yli riskirajan 3 43 18 40 *** K < H, T pisteiden keskiarvo 4,9 3,2 4,1 *** K < H, T 1 Sig. merkitsevyystaso * 0,01 < p < 0,05; ** 0,001 < p
- Page 1 and 2:
Marja-Leena Perälä Outi Kanste Ni
- Page 3 and 4:
Työryhmä: Marja-Leena Perälä, T
- Page 5 and 6:
Tiivistelmä Perälä Marja-Leena,
- Page 7 and 8: Tutkimustiedosta on hyötyä sosiaa
- Page 9 and 10: upplever att det är svårt att få
- Page 11 and 12: Abstract Perälä Marja-Leena, Kans
- Page 13 and 14: Awareness of services, decision-mak
- Page 15 and 16: hempien esittämät palvelujen kehi
- Page 17 and 18: Taulukko 62. Kumppanuus lapsen kans
- Page 19 and 20: Taulukko 94. Taulukko 95. Taulukko
- Page 21 and 22: Sisällys Tiivistelmä ............
- Page 23 and 24: 5.8 Yhteenveto ja pohdinta ........
- Page 25 and 26: (1) Ensimmäisessä hankkeessa tuot
- Page 27 and 28: 2 Päihdepalvelut sekä lasten otta
- Page 29 and 30: kasvun ja kehityksen kannalta ei vo
- Page 31 and 32: Päihdehuollossa huumeongelmista k
- Page 33 and 34: perheille samaan tuen tarpeeseen sa
- Page 35 and 36: osallisuus palveluissa vahvistuu, p
- Page 37 and 38: Taulukko 1. Hankkeiden tiedonkeruut
- Page 39 and 40: Päihdehoidossa olleiden vanhempien
- Page 41 and 42: Taulukko 2. Päihdehoidossa olleide
- Page 43 and 44: 3.2 Päihdehoitoyksiköiden näkök
- Page 45 and 46: tamiseksi saatiin Terveyden ja hyvi
- Page 47 and 48: työtä tai vastaavaa toteutetaan y
- Page 49 and 50: Taulukko 4. Huolia, osallisuutta ja
- Page 51 and 52: esiintyy tiedon vaihtoa eri toimijo
- Page 53 and 54: 3.2.4 Aineiston analyysi Aineisto a
- Page 55 and 56: Koulutus ja työ Laitoshoidossa oll
- Page 57: Päihdeongelmia kokeneista oli muit
- Page 61 and 62: 4.2. Päihdepalveluja käyttäneide
- Page 63 and 64: Taulukko 12. Haastateltujen päihde
- Page 65 and 66: Taulukko 14. Lasten (n = 62) sijoit
- Page 67 and 68: siaan oman äitinsä luona, jonka v
- Page 69 and 70: Haastattelussa päihdehoidossa olev
- Page 71 and 72: Haastattelussa 28 päihdepalveluja
- Page 73 and 74: syntynyt väittelyä, koska haastat
- Page 75 and 76: Taulukko 19. Tuen ja avun tarvitsij
- Page 77 and 78: monia keinoja kuten soittoa perustu
- Page 79 and 80: Kokemuksia hoidosta Päihdehoito ke
- Page 81 and 82: Konkreettista apua oli saatu sosiaa
- Page 83 and 84: lastensuojelu haluaa tehdä huostaa
- Page 85 and 86: miestä kertoi, ettei ollut osallis
- Page 87 and 88: depalveluja käyttäneet tai niiden
- Page 89 and 90: % 90 Päihdepalveluita käyttäneet
- Page 91 and 92: Taulukko 24. Kyselyyn ja haastattel
- Page 93 and 94: tateltujen kertomukset ja näkemyks
- Page 95 and 96: sen vanhempi oli kokenut huolta tal
- Page 97 and 98: saanut pyydettäessä ja työntekij
- Page 99 and 100: 5 Päihdehoitoyksiköiden näkökul
- Page 101 and 102: Taulukko 26. Päihdehoitoyksiköit
- Page 103 and 104: Kuvio 3. Tutkimukseen osallistuneet
- Page 105 and 106: yksiköissä suurempia kuin niissä
- Page 107 and 108: Taulukko 31. Päihdehoitoyksikön a
- Page 109 and 110:
harvemmin kohdattiin lapsen oppimis
- Page 111 and 112:
Taulukko 34. Perheen tilanteeseen l
- Page 113 and 114:
Taulukko 36. Lapsen kasvuun ja kehi
- Page 115 and 116:
Huolten puheeksi ottamiseen yhteyde
- Page 117 and 118:
Taulukko 39. Päihdehoitoyksiköiss
- Page 119 and 120:
Taulukko 40. Lapsiperheisiin liitty
- Page 121 and 122:
Taulukko 42. Vanhemmuuteen liittyvi
- Page 123 and 124:
Taulukko 44. Lapsen kasvuympärist
- Page 125 and 126:
5.2.5 Perhetyön palvelut päihdeho
- Page 127 and 128:
Perhetyön palvelujen toteuttaminen
- Page 129 and 130:
Perhetyön palvelujen tarjoamisen y
- Page 131 and 132:
Taulukko 53. Vanhempien osallisuude
- Page 133 and 134:
Taulukko 55. Vanhempien osallisuude
- Page 135 and 136:
Kaupungeissa sijaitsevissa yksiköi
- Page 137 and 138:
Yksikön luonteen mukaiset tulokset
- Page 139 and 140:
5.4 Yhteistyö lapsiperheiden kanss
- Page 141 and 142:
Kumppanuuden toteutumisen vertailua
- Page 143 and 144:
Perhetyön palvelujen saatavuus pä
- Page 145 and 146:
levat lapsessa tai perheessä havai
- Page 147 and 148:
merkitsevästi yhteydessä hankalie
- Page 149 and 150:
5.5.1 Yhteistyön yleisyys ja toimi
- Page 151 and 152:
Taulukko 73. Yhteistyön toimivuus
- Page 153 and 154:
Taulukko 75. Yhteistyön toimivuus
- Page 155 and 156:
Yhteistyön toimivuuden vertailua P
- Page 157 and 158:
kanssa. Toiminnan yhteisestä seura
- Page 159 and 160:
Taulukko 80. Sovitut toimintatavat
- Page 161 and 162:
Julkinen palveluntuottaja Muu palve
- Page 163 and 164:
perheiden (r = 0,34, p = 0,001) kan
- Page 165 and 166:
Taulukko 84. Yhteistoimintaa tukevi
- Page 167 and 168:
Julkinen palveluntuottaja Muu palve
- Page 169 and 170:
5.5.4 Palvelujen integraatio päihd
- Page 171 and 172:
Palvelujen integraation tasoon yhte
- Page 173 and 174:
Vahva integraatio Osittainen integr
- Page 175 and 176:
Taulukko 88. Lapsiperheille tarjoll
- Page 177 and 178:
Taulukko 90. Lapsiperheille tarjoll
- Page 179 and 180:
Taulukko 92. Lapsiperheiden palvelu
- Page 181 and 182:
Taulukko 94. Lapsiperheiden palvelu
- Page 183 and 184:
Julkinen palveluntuottaja Muu palve
- Page 185 and 186:
0,010]. Laitosmuotoisissa päihdeho
- Page 187 and 188:
lauttaa se palveluvalikoimaan [t(85
- Page 189 and 190:
Taulukko 99. Tutkimuksen keskeisten
- Page 191 and 192:
ta yksin vanhempana ja vanhempien j
- Page 193 and 194:
5.8.2 Lapsiperheiden osallisuus Osa
- Page 195 and 196:
vän yleensä enemmän oman organis
- Page 197 and 198:
siköissä. Päihdepalvelut ovat er
- Page 199 and 200:
terveysosaamisen jalkauttaminen lap
- Page 201 and 202:
den saamiseen mitattavaan muotoon k
- Page 203 and 204:
prosenttia oli ollut huolissaan tal
- Page 205 and 206:
3. Vanhemmuuteen liittyvän tuen sa
- Page 207 and 208:
6.3 Toimenpide-ehdotukset Tuloksia
- Page 209 and 210:
Apu perheen taloudelliseen tilantee
- Page 211 and 212:
Yhteistoimintaa tehostettava päihd
- Page 213 and 214:
tulokset. Yhteiskuntapolitiikka 76
- Page 215 and 216:
ja 31. Kuopio: Itä-Suomen yliopist
- Page 217 and 218:
the core concept and the need for a
- Page 219 and 220:
health care. Journal of Interprofes