Radan kulumisen rajakustannukset 1997â2005 - Liikennevirasto
Radan kulumisen rajakustannukset 1997â2005 - Liikennevirasto
Radan kulumisen rajakustannukset 1997â2005 - Liikennevirasto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
8<br />
rataverkko rataosiin, joille voidaan määrittää muuttuvat kustannukset, suoritteet ja<br />
tekniset ominaisuudet, 4) estimoidaan kustannusfunktio ja 5) lasketaan<br />
<strong>rajakustannukset</strong> derivoimalla kustannusfunktio liikenteen määrän suhteen.<br />
Suomen rataverkko on jaettu aineistossa noin 90 rataosaan (pl. ratapihat). Tilastoista<br />
ja rekistereistä jokaiselle rataosalle voidaan määrittää vuosittain toteutuneet<br />
radanpidon kustannukset (erikseen kunnossapito ja korvausinvestoinnit), vuosittainen<br />
liikennesuorite (bruttotonnit) sekä teknisiä ja liikenteellisiä ominaisuustietoja (mm.<br />
raidepituus, raiteiden lukumäärä, nopeusluokka, tekninen laatu, palvelutaso ja<br />
kantavuus).<br />
Estimointitulosten mukaan radanpidon muuttuvia kustannuksia selittäviä muuttujia ovat<br />
rataosan liikenne (bruttotonnit) ja rataosan raidepituus (km). Eräissä estimoinneissa<br />
myös vaihteiden lukumäärä nousee selittäväksi muuttujaksi (lähinnä erilliset<br />
kunnossapidon kustannusfunktiot). Estimoitujen mallien selitysasteet ovat kohtalaisen<br />
korkeita.<br />
Vuosien 1997–2005 poikkileikkausaineistojen mukaan liikenteen lisäys yhdellä<br />
prosentilla kasvattaa radanpidon muuttuvia kustannuksia 0,15–0,29 prosenttia<br />
(kustannusjousto). Raidepituuden lisääminen prosentilla kasvattaa radanpidon<br />
muuttuvia kustannuksia 0,77–1 prosenttia. Yhdeksän vuoden paneliaineiston mukaan<br />
vastaavat joustot ovat 0,19 ja 0,86.<br />
<strong>Radan</strong>pidon kustannusfunktioita tulisi kehittää muuttujilla, jotka kuvaavat rataosien<br />
teknisiä ja laadullisia eroja. Vaikka nyt estimoidut mallit toimivat varsin hyvin, on<br />
niiden tarjoama informaatio suppeaa. Rekistereiden ja muiden taustatietojen laadun<br />
kehittyessä voidaan malleissa kokeilla esimerkiksi vaihteiden lukumäärää sekä<br />
geometristä kuntoa kuvaavien muuttujien toimivuutta. Lisäksi rataosia voidaan<br />
ryhmitellä esimerkiksi nopeustason ja kantavuuden mukaan.<br />
Vuosien 1997–2005 muuttuvien kokonaiskustannusten poikkileikkausaineistoista<br />
lasketut radan <strong>kulumisen</strong> <strong>rajakustannukset</strong> ovat koko rataverkolle painottaen 0,07–0,18<br />
snt/bruttotonnikilometri (vuoden 2005 hinnoissa). Tarkasteluajanjakson alussa<br />
rajakustannusten taso on korkea, jonka jälkeen radanpidon rahoitustason muutos alentaa<br />
rajakustannuksia. Vuodesta 2003 alkaen rajakustannusten taso nousee.<br />
Yhdeksän vuoden muuttuvien kokonaiskustannusten paneliaineistosta estimoitu koko<br />
rataverkolle painotettu radan <strong>kulumisen</strong> rajakustannus on estimointitavasta ja otoksen<br />
koosta riippuen 0,09–0,14 snt/bruttotonnikilometri (vuoden 2005 hinnoissa). Nykyinen<br />
perusmaksun taso (tavaraliikenne 0,1227 snt/bruttotonnikilometri ja henkilöliikenne<br />
0,1189 snt/ bruttotonnikilometri) vastaa vuoden 2005 hinnoissa esitettyjä tuloksia.<br />
Nimellishintaisissa tarkasteluissa vuosien 1997–2005 muuttuvien kokonaiskustannusten<br />
poikkileikkausaineistoista lasketut radan <strong>kulumisen</strong> <strong>rajakustannukset</strong> ovat koko rataverkolle<br />
painottaen tarkasteluvuodesta riippuen 0,06–0,13 snt/bruttotonnikilometri.<br />
Pelkille kunnossapidon kustannuksille lasketut <strong>rajakustannukset</strong> ovat paneeliaineistojen<br />
mukaan 0,019–0,026 snt/bruttotonnikilometri (vuoden 2005 hinnoissa). Vertailu kertoo,<br />
että korvausinvestointien painoarvo radanpidon muuttuvissa kustannuksissa on suuri.
Change language