Radan kulumisen rajakustannukset 1997â2005 - Liikennevirasto
Radan kulumisen rajakustannukset 1997â2005 - Liikennevirasto
Radan kulumisen rajakustannukset 1997â2005 - Liikennevirasto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
12<br />
2 Rataverkon käytön hinnoittelu<br />
2.1 Hinnoittelun periaatteet<br />
Infrastruktuurien tehokkaan hinnoittelun periaatteet on kuvattu taloustieteen teorioissa.<br />
Periaatteet kuvaavat, miten liikenteestä infrastruktuurin ylläpitäjälle ja<br />
muulle yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia katetaan siten, että samalla<br />
edistetään kuljetusmarkkinoiden tehokasta toimintaa. 1<br />
Kuljetusmarkkinoiden tehokkuudella tarkoitetaan olemassa olevien infrastruktuurien<br />
aktiivista käyttöä ja uusien toimijoiden helppoa pääsyä markkinoille.<br />
Kustannusten kattaminen liittyy infrastruktuurien rahoittamiseen ja kustannusvastaavuuteen.<br />
Mainittuja tavoitteita on vaikea toteuttaa täydellisesti yhtä aikaa. Rautatieinfrastruktuurin,<br />
kuten yleensäkin yhteiskunnan tarjoamien infrastruktuurien,<br />
tarjonta on pääomavaltaista tuotantoa, jossa kiinteät tuotantokustannukset ovat<br />
korkeat. Lisäksi infrastruktuureja yleensä tarjotaan monopoliasemassa.<br />
Mikäli pääomakustannuksia jyvitettäisiin jokaiselle rataverkolle pyrkivälle suoritteelle,<br />
voisivat hinnat olla niin korkeat, etteivät kaikki halukkaat liikennöitsijät<br />
voisi käyttää rataverkkoa. Se ei edistäisi olemassa olevan infrastruktuurin käyttöä.<br />
Jos rataverkolle halutaan paljon liikennettä, on tingittävä kustannusten<br />
kattamistavoitteista. Toisaalta alihinnoittelu voi johtaa kapasiteetin ylikysyntään<br />
(ja ruuhkautumiseen) sekä hintojen vääristymään kilpaileviin infrastruktuureihin<br />
nähden. 2<br />
Euroopan yhteisössä pyritään lisäämään rautatieinfrastruktuurin käyttöä ja avataan<br />
rautateitä kilpailulle kansallisessa ja rajat ylittävässä liikenteessä. Tällä on<br />
merkittävä vaikutus hinnoittelupolitiikkaan. Infrastruktuurien käytöstä peritty<br />
hinta ja sen määräytymistapa ovat tärkeitä tekijöitä, kun uudet liikennöitsijät<br />
pohtivat alalle tuloa ja entiset liikennöitsijät pohtivat toiminnan laajentamista.<br />
Euroopan yhteisössä omaksutun periaatteen mukaan rautatieliikenteeltä tulee periä<br />
vähintään maksu, joka kattaa välittömästi liikennesuoritteista aiheutuvat<br />
radanpidon kustannukset. Tätä kutsutaan rajakustannushinnoitteluksi. 3 Periaate on<br />
esitetty rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja<br />
rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä annetussa direktiivissä<br />
(2001/14/EY).<br />
Mikäli rataverkon käytöstä peritään vain liikenteestä välittömästi aiheutuvat infrastruktuurin<br />
kulumista vastaavat kustannukset, eivät uudet liikennöitsijät joudu<br />
maksamaan menneistä investoinneista. Rajakustannuksiin perustuva maksu suosii<br />
1 Ks. esimerkiksi Valetti & Estache (1998), European Commission (1999) ja Department of Transport and<br />
Regional Services (2003).<br />
2 Teorian mukaan ruuhkautumista hallitaan omin keinoin, esimerkiksi kapasiteetti- tai ruuhkamaksuilla.<br />
3 P = mc (price equels marginal cost). Rajakustannus on tuotantokustannusten muutos, joka seuraa siitä,<br />
että tuotos kasvaa yhdellä yksiköllä (radanpidon kustannusten muutos, kun liikenne lisääntyy yhdellä<br />
yksiköllä).