Radan kulumisen rajakustannukset 1997â2005 - Liikennevirasto
Radan kulumisen rajakustannukset 1997â2005 - Liikennevirasto
Radan kulumisen rajakustannukset 1997â2005 - Liikennevirasto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
32<br />
5 Laskenta-aineiston kuvaus<br />
5.1 Rataosat<br />
Rataosa on yhteysväli tai muuten rajattu ratalinjan osa, jolle voidaan määrittää<br />
kustannusfunktion estimoinnissa tarvittavat tiedot. Taulukko 5.1 esittää<br />
rataosajaon, jolle aineisto kootaan. Koska rataverkon laajuus ja rataosia koskevien<br />
tietojen rekisteröinti muuttuu, voi yksittäisiä rataosia jäädä aineistosta pois. 21<br />
Lisäksi rataosia voidaan jättää laskentavaiheessa pois havaintojen merkittävän<br />
poikkeavuuden vuoksi.<br />
Suomalainen aineisto on laaja ja tarkka. Se kattaa yli 90 prosenttia valtion rataverkosta<br />
ja noin 90 rataosaa. Vuosiaineiston alati lisääntyessä ei muutaman<br />
rataosan jääminen aineistosta pois olekaan ongelma.<br />
Ratapihat rajataan aineiston ulkopuolelle. Tarkastelun ulkopuolelle rajataan myös<br />
valtion rataverkon ja teollisuuslaitosten väliset liityntäraiteet sekä<br />
teollisuuslaitosten ja satamien alueella olevat raiteet.<br />
5.2 Rataosien liikennesuorite<br />
Liikennesuorite, bruttotonnit, koostuu vuoden aikana rataosalla kulkeneen junakaluston,<br />
lastin ja matkustajien yhteenlasketusta painosta. Bruttotonnit kootaan<br />
erikseen tavarajunaliikenteelle, kaukoliikenteen henkilöjunille ja lähiliikenteen<br />
henkilöjunille. Bruttotonnit summataan lopuksi yhteen, eikä esimerkiksi eri<br />
junatyyppejä oteta huomioon.<br />
Tavarajunien ja kaukoliikenteen henkilöjunien bruttotonnit kootaan rataosittain<br />
rautatietilaston tausta-aineistosta. Rautatietilasto ei sisällä pääkaupunkiseudun ja<br />
muun Etelä-Suomen lähijunaliikenteen bruttotonnitietoja rataosakohtaisesti. Siksi<br />
lähijunaliikenteen bruttotonnit määritetään rataosittain erillislaskentana.<br />
Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen bruttotonnit lasketaan VR Henkilöliikenteen<br />
ylläpitämästä sähkömoottorijunien veturikilometritilastosta. Muu lähiliikenne<br />
määritetään aikataulukirjoista. Junapainona käytetään keskimääräistä painooletusta.<br />
22 Erillislaskentaan liittyy suoriteaineiston vääristymisen riski. Olisikin<br />
välttämätöntä tilastoida myös lähiliikenteen junat rataosittain virallisessa<br />
rautatietilastossa.<br />
21 Toisaalta esimerkiksi syyskuussa 2006 liikenteelle avataan uusi rataosa Kerava-Lahti.<br />
22 Tässä työssä on käytetty VR:n tilastoinnin mukaista keskipaino-oletusta 101 tonnia/juna. Aikaisemmin<br />
on käytetty hieman erilaista keskipaino-oletusta. Keskipaino muuttuu junakaluston uudistumisen ja<br />
erityyppisten yksiköiden käyttöasteen muuttumisen myötä.
Change language