Radan kulumisen rajakustannukset 1997â2005 - Liikennevirasto
Radan kulumisen rajakustannukset 1997â2005 - Liikennevirasto
Radan kulumisen rajakustannukset 1997â2005 - Liikennevirasto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
55<br />
LS ja paneli LS toimivat vuosiaineistojen ja paneliaineistojen estimointimenetelminä<br />
kohtuullisen hyvin. Haasteet liittyvät enemmän radanpidon<br />
muuttuvia kustannuksia kuvaavan funktiomuodon määrittelyyn ja selittävien<br />
tekijöiden mittaamiseen. Toisin sanoen, mitkä muut kuin tähän mennessä havaitut<br />
tekijät selittävät radanpidon muuttuvia kustannuksia, ja miten näitä tekijöitä<br />
voidaan mitata?<br />
Aineiston laatu ja muuttujien muodostaminen<br />
Kustannusaineiston samoin kuin suoriteaineiston laatu on hyvää, mutta lähijunaliikenteen<br />
suoritteet joudutaan laskemaan itse. Tämä seikka olisi korjattava<br />
rautatietilastoinnissa mahdollisimman pian.<br />
Useat teoreettiset ja empiiriset tarkastelut (muun muassa Gaudry & Quinet, 2003)<br />
tuovat vahvasti esille sen, että on olemassa useita tunnistettuja teknisiä rataverkon<br />
ja liikenteen ominaisuuksia, jotka selittävät radanpidon kustannuksia, ja jotka<br />
pitäisi ottaa huomioon kustannusfunktiossa ja rajakustannusten laskennassa.<br />
Suomessa estimoinneissa on käytetty teknisiä muuttujia, jotka ovat yli tarkasteluperiodin<br />
joko täysin tai lähes vakioita. Tällöin niiden selitysvoima jää pieneksi ja<br />
ne eivät pysty selittämään ajallista vaihtelua muuttuvissa radanpidon<br />
kustannuksissa.<br />
Olisi tarpeen löytää päivittyviä rataosien laatua kuvaavia ominaisuusmuuttujia<br />
(esimerkiksi vaihteiden ja muiden varusteiden lukumäärä tai kuntotason vaihtelut).<br />
Tähän saakka suomalaisissa laskelmissa on pysyttäydytty rataverkon<br />
homogeenisuusoletuksessa, joka ei käytännössä pidä paikkaansa.<br />
Vaihteiden lukumäärällä on kyetty selittämään Suomen kunnossapitokustannuksia<br />
joinakin vuosina. Vaihdetiedot eivät kuitenkaan ole tarkkoja. Kokeiluja on syytä<br />
jatkaa, kun päivitetyt vaihdetiedot valmistuvat.<br />
Estimoinneissa on kokeiltu myös kunnossapitotason luokitusta. Kokeilut<br />
osoittavat, että luokitusmuuttuja voisi toimia rataverkon teknisten erojen<br />
kuvaajana. Myös kiskojen ja vaihteiden geometrinen kuntoindeksi voisi ehkä<br />
toimia erityyppisten rataosien erojen ja laatumuutosten kuvaajana.<br />
Kustannusfunktion määrittely ja ajallinen vaihtelu<br />
Kokemus osoittaa, ettei Suomen aineiston käsittelyssä tarvita kovin<br />
monimutkaisia empiirisiä kustannusfunktioita. <strong>Radan</strong> <strong>kulumisen</strong> rajakustannusten<br />
estimointiin on käytetty Cobb-Douglas- ja rajoitettua translog -<br />
kustannusfunktioita. Translog -kustannusfunktion erikoistapaus, Cobb-Douglas -<br />
kustannusfunktio istuu Suomen aineistoon edelleen hyvin, eikä ole syytä hylätä<br />
sitä perusmuotona radanpidon muuttuvien kustannusten kuvaamisessa.<br />
Täydellinen translog -kustannusfunktio (kuten Johansson & Nilsson, 2004 ja<br />
Andersson, 2005) ei ole yhteensopiva Suomen aineiston kanssa. Ainoastaan yksi<br />
ristitermi (korvausinvestointien tason ja bruttotonnien yhteiskerroin) on havaittu<br />
tilastollisesti erittäin merkitseväksi. Toisin sanoen, muuttuvien kustannusten<br />
jousto bruttotonnien suhteen on erilainen eri rataosilla. Tämä jälleen viittaa
Change language