Radan kulumisen rajakustannukset 1997â2005 - Liikennevirasto

More documents

Recommendations

Info

70 Liite 1 Esimerkki korvausinvestointien jatkotutkimuksesta Korvausinvestointien jakautuminen rataosille ja eri vuosille sekä niiden taso näyttää olevan merkittävä tekijä rajakustannuksen tason määräytymisessä. Korvausinvestointien tasomuuttujaa, jota on tässä työssä käytetty kuvaamaan korvausinvestointien kohdistumista eri rataosille, ei ole aidosti eksogeeninen 50 kustannusfunktion selittävä tekijä. Siksi on tarpeen miettiä miten korvausinvestointien vaikutus rajakustannusten tasoon voidaan ottaa paremmin huomioon. Eräs vaihtoehto on estimoida ensin valitun korvausinvestointitason todennäköisyys rataosille. Sitten sijoitetaan tämän mallin ”ennustettu” virhetermi muuttuvien kustannusten regressioyhtälöön selittäväksi tekijäksi 51 . Taulukossa 1 on esitetty alustavia tuloksia korvausinvestointien todennäköisyydelle. Olettaen kertymäfunktion jakaumaksi extreme value -jakauma, niin todennäköisyys, että −x' β rataosalla i on tehty korvausinvestointeja vuonna t on Pr( yit xit , β ) = exp( − e ), jossa havaittu korvausinvestointi y it saa arvon 1 kun korvausinvestointeja rataosalla i on tehty ja muuten arvon 0. Taulukko 1. Korvausinvestointien vaihtoehtoinen tarkastelu 1997–2005 Malli Extreme value, EV EV, log(tons) EV, log(tons) EV log(tons) viive McFadden R 2 N Vakio % a Bruttotonnit Raidepituus Sähköistysvakio Trendi Korvausinvestoinnit > 0 (t-1) 0,155 837 -0,2313 b 8,92E-08 0,0078 0,3333 -0,0944 - 0,172 830 -5,2716 0,3715 0,0083 0,2918 b -0,0897 - 0,169 830 -6,0342 0,4285 0,0084 - -0,0852 - 0,241 737 -4,8611 0,3219 0,0062 - -0,0737 1,0596 a McFadden R 2 l( ˆ) β = LRI (likelihood ratio index) on 1− , missä l (βˆ ) on likelihood -funktion arvo l( β ) estimoitujen kertoimien arvoilla ja nimittäjässä on rajoitetun likelihood – funktion arvo. McFadden R 2 on aina 0 ja 1 välillä, mutta poiketen lineaariregressiomalleista malli, jonka selitysaste on 0,3, istuu aineistoon hyvin. Malli, jossa korvausinvestointien todennäköisyyteen vaikuttaa se, onko edellisenä vuonna kyseisellä rataosalla tehty korvausinvestointeja, on malleista paras ja pystyy ennustamaan 78 prosenttia havainnoista oikein. b Ei merkitsevä. Ensimmäistä mallia lukuun ottamatta korvausinvestointien todennäköisyyttä selittävän liikenteen määrää kuvaa bruttotonnien logaritmi. Viimeisessä mallissa otetaan huomioon että korvausinvestointien todennäköisyyteen voi vaikuttaa se, onko rataosalla tehty edellisenä vuonna korvausinvestointeja. Estimoidut kertoimet eivät kuvaa suoraan kunkin selitettävän muuttujan aiheuttamaa marginaalista muutosta korvausinvestointien todennäköisyyteen, mutta kertoimen etumerkki kertoo muutoksen suunnan. Tulosten perusteella korvausinvestointien 50 Eksogeeninen selittävä tekijä ei korreloi regressioyhtälön virhetermin kanssa. Koska radan <strong>kulumisen</strong> rajakustannuksia selittävässä regressioyhtälössä korvausinvestoinnit ovat osa selitettävää tekijää (yhtälön oikea puoli), nyt käytetty korvausinvestointien tasomuuttuja korreloi mallin virhetermin kanssa. 51 Ei ole esitetty tässä raportissa.
71 todennäköisyys kasvaa kun rataosan liikenne kasvaa (bruttotonnit) ja on suurempi pitemmillä rataosilla (raidepituus). Trendimuuttujan saama negatiivinen kerroin kuvaa korvausinvestointien laskevaa kehitystä, joka näkyy kuvassa 6.2 (luku 6.5). Viimeisen mallin positiivinen kerroin edellisen periodin korvausinvestoinnille tarkoittaa sitä, että korvausinvestointi on todennäköisempi niillä rataosilla, joilla on tehty edellisinä vuosina korvausinvestointeja. Toinen vaihtoehto olisi estimoida korvausinvestointien rajakustannus ja kustannusfunktio erikseen. Tällöin Suomen tulokset olisivat helpommin vertailtavissa myös sellaisten maiden kanssa, jotka a) eivät ota huomioon korvausinvestointeja rajakustannusten laskennassa ja b) estimoivat korvausinvestointien aiheuttamat <strong>rajakustannukset</strong> erikseen.
Page 1:
A 2/2007 Radan kulumisen rajakustan
Page 4 and 5:
2 Ratahallintokeskus Ratahallintoke
Page 6 and 7:
4 Tervonen, Juha & Pekkarinen, Saar
Page 8 and 9:
6 ESIPUHE Ratamaksun periminen peru
Page 10 and 11:
8 rataverkko rataosiin, joille void
Page 12 and 13:
10 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO ...
Page 14 and 15:
12 2 Rataverkon käytön hinnoittel
Page 16 and 17:
14 Hinnoittelun ja kustannusvastaav
Page 18 and 19:
16 (päästöt, melu ja onnettomuud
Page 20 and 21:
18 2.3 Suomen ratamaksu Suomessa ra
Page 22 and 23: 20 3 Rajakustannusten laskentamenet
Page 24 and 25: 22 Taulukko 3.1. Suositukset radanp
Page 26 and 27: 24 Aineiston rakenne Aineisto koota
Page 28 and 29: 26 Perusmalliksi valittu estimoitav
Page 30 and 31: 28 Laskentamenetelmä sallii ratave
Page 32 and 33: 30 4 Aikaisempia laskentatuloksia R
Page 34 and 35: 32 5 Laskenta-aineiston kuvaus 5.1
Page 36 and 37: 34 5.3 Rataosien ominaisuudet Suoma
Page 38 and 39: 36 6 Radanpidon kustannusfunktio ja
Page 40 and 41: 38 joustamattomia rataverkon käyt
Page 42 and 43: 40 Kunnossapitokustannuksista laske
Page 44 and 45: 42 Satunnaisvaikutusmallin (mallin
Page 46 and 47: 44 Taulukko 6.8. Estimoidut muuttuv
Page 48 and 49: 46 alhaisempi kuin poikkileikkauksi
Page 50 and 51: 48 Radan kulumisen rajakustannus 19
Page 52 and 53: 50 Kustannusfunktion muotoon vaikut
Page 54 and 55: 52 Taulukko 6.19. Muuttuvien kokona
Page 56 and 57: 54 Vuosi Bruttotonnien kustannusjou
Page 58 and 59: 56 tarpeeseen muodostaa rataverkon
Page 60 and 61: 58 7 Ratapihojen käytön hinnoitte
Page 62 and 63: 60 Ranskassa tavaraliikenteen ratap
Page 64 and 65: 62 Taulukko 7.2. Tavarajunien muodo
Page 66 and 67: 64 Taulukko 7.5. Peruskunnossapito
Page 68 and 69: 66 Taulukko 7.7. Korvausinvestoinni
Page 70 and 71: 68 Lähteet Andersson, M. (2005). E
Page 74: PUBLICATIONS OF THE FINNISH RAIL AD
show all

Radan kulumisen rajakustannukset 1997â2005 - Liikennevirasto

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?

Radan kulumisen rajakustannukset 1997â2005 - Liikennevirasto