Radan kulumisen rajakustannukset 1997â2005 - Liikennevirasto
Radan kulumisen rajakustannukset 1997â2005 - Liikennevirasto
Radan kulumisen rajakustannukset 1997â2005 - Liikennevirasto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
26<br />
Perusmalliksi valittu estimoitava regressioyhtälö on logaritmisessa muodossa:<br />
ln C = α + β y + β u + β d + ε<br />
(2)<br />
it<br />
y<br />
it<br />
u<br />
it<br />
k<br />
k<br />
it<br />
it<br />
Kuten edellä todettiin, Suomen kustannusaineisto voidaan koota erikseen<br />
kunnossapitokustannuksille ja korvausinvestointikustannuksille. Se sallii erilliset<br />
kustannusfunktion estimoinnit näille kustannusluokille. Suomessa voidaankin<br />
arvioida radanpidon muuttuvien kustannusten rakennetta paremmin kuin<br />
useimmissa muissa maissa.<br />
<strong>Radan</strong>pidon muuttuvia kokonaiskustannuksia (kunnossapito +<br />
korvausinvestoinnit) keskeisesti selittävät tekijät ovat raidekilometrien logaritmi y<br />
ja liikenteen määrän (bruttotonnit) logaritmi u. Virhetermi ε it kuvaa selittämättä<br />
jäävää kustannusten vaihtelua.<br />
Käytettävissä olevat rataosien laatua tai teknisiä ominaisuuksia kuvaavat muuttujat<br />
eivät aikaisemmin ole selittäneet riittävästi muuttuvien radanpidon kustannusten<br />
eroja (Idström, 2002; Tervonen & Idström, 2004b). Rataosien ilmeisten<br />
laadullisten erojen sisällyttämiseksi malleihin on muodostettu proxy-muuttuja<br />
olettaen, että rataosilta, joilla tehdään isoja korvausinvestointeja, edellytetään<br />
parempaa kuntotasoa.<br />
Rataverkon kunnon vaikutus radanpidon muuttuviin kokonaiskustannuksiin on<br />
näin ollen otettu epäsuorasti huomioon korvausinvestointeja kuvaavana<br />
tasomuuttujana d k<br />
it<br />
, k = 1. Muuttuja saa arvon 1, kun rataosalla tehdyt<br />
korvausinvestoinnit ovat vähintään 16 819 euroa, ja muuten arvon nolla (0).<br />
<strong>Radan</strong>pidon kunnossapitokustannuksia selittävät raidekilometrien ja liikenteen<br />
määrän (bruttotonnien) lisäksi rataosan vaihteiden lukumäärä z it . 15 Ylläpitoinvestointien<br />
tasomuuttuja on d k<br />
it<br />
, k = 2 , joka saa arvon 1, kun rataosalla on tehty ylläpitoinvestointeja<br />
osana peruskunnossapitoa, muuten se saa arvon nolla (0).<br />
Yhtälö (2) estimoidaan pienimmän neliösumman menetelmällä (LS) 16 sekä muuttuvilla<br />
kokonaiskustannuksilla että pelkillä kunnossapitokustannuksilla. Tuloksena<br />
saatavat selittävien muuttuvien β -kertoimet ilmaisevat kunkin muuttujan<br />
vaikutusta selitettävään tekijään.<br />
Esimerkiksi, jos rataosan liikennemäärän kerroin β u on 0,20 se tarkoittaa, että<br />
bruttotonnien kasvaessa yhdellä prosentilla radanpidon muuttuvat kustannukset<br />
kasvavat 0,2 prosenttia. Vastaava kerroin estimoidaan myös rataosien<br />
raidepituuksille ja kunnossapitokustannusten tapauksessa vaihteiden lukumäärälle.<br />
Kertoimesta käytetään nimitystä kustannusjousto.<br />
Kustannusfunktion määrittämisen jälkeen voidaan laskea rataosien <strong>kulumisen</strong> <strong>rajakustannukset</strong><br />
rataverkolla kuljetun matkan mukaista suoriteyksikköä kohti. Siihen<br />
15 Vaihteiden lukumäärä on ollut merkitsevä muuttuja vain kunnossapidon kustannusfunktioissa, ei<br />
muuttuvien kokonaiskustannusten funktioissa. Tätä selitetään luvussa 6 tarkemmin.<br />
16<br />
Pienimmän neliösumman (OLS tai LS) menetelmä on yleisin lineaarisen regressioyhtälön<br />
estimointimenetelmä, joka minimoi otoksen ennustevirheiden neliöiden summan. LS -estimaattori on ns.<br />
BLUE (paras, harhaton) -estimaattori, jolla on pienin varianssi (ks. Maddala, 1992).
Change language