Radan kulumisen rajakustannukset 1997–2005 - Liikennevirasto

42
Satunnaisvaikutusmallin (mallin 5) tulokset ovat samansuuntaiset kuin ilman
satunnaisvaikutusta (malli 3 ja 4). 36 Kuitenkin verrattaessa malleja 5 ja 4, ei
satunnaisvaikutusten mallia voida hylätä. 37
Taulukko 6.6. Estimoidut muuttuvien kokonaiskustannusten funktiot 1997–2002 ja
1997–2005, paneliaineisto, LS
Malli
1
2
3
4
5
1997–2002 1 ,
Panel LS
1997–2002 2 ,
Panel LS
1997–2005 2 ,
Panel LS
1997–2005 1 ,
Panel LS
1997–2005 1 ,
Panel EGLS
Vuodet/
estimointimenetelmä
Selitysaste,
% N Vakio
Brutto
-tonnit
Raidepituus
Korvausinvestointitaso
53 535 6,6694 0,1991 0,8608 0,9857
51 510 6,5524 0,2036 0,8668 1,0226
53 773 6,8106 0,1887 0,8642 0,9758
56 808 7,0111 0,1789 0,8549 0,9605
56 808 6,9592 0,1812 0,8593 0,9550
1 Aineistosta poistettu rataosat 60 Kankaanpää-Parkano ja 91 Murtomäki-Otanmäki. 2 Aineistosta on poistettu
rataosat 23 Kouvola-Kuusankoski, 51 Toijala-Valkeakoski, 54 Vilppula-Mänttä, 60 Kankaanpää-Parkano, 61
Parkano-Aitoneva, 79 Pännäinen-Pietarsaari, 88 Tornio-Röyttä ja 91 Murtomäki-Otanmäki.
Taulukossa 6.7 on kuvattu eri mallispesifikaatioiden mukaiset koko rataverkon
painotetut rajakustannukset (muuttuvat kokonaiskustannukset) ajanjaksoille 1997–
2002 ja 1997–2005. Rajakustannuksen taso on 0,10–0,12 snt/brtkm (vuoden 2005
hinnoissa) riippuen havaintojen lukumäärästä ja estimointimenetelmästä.
Verrattaessa taulukon 6.7 tuloksia vuosien 2003–2005 vuosittaisiin
rajakustannuksiin (taulukko 6.3) nähdään, että pidemmältä aikaväliltä muodostettu
paneliaineisto tuottaa korkeamman painotetun rajakustannuksen, kuin yksittäiset
vuosiestimoinnit. Tämä johtuu ensisijaisesti radanpidon rahoitustason korkeudesta
tarkasteluperiodin alkuvuosina (1997–1999).
36 Satunnaisperiodimallin virhetermi muodostuu kahdesta termistä eli ε
it
= vt
+ ϑit
. Ensimmäinen termi
ν t oikealla on satunnaismuuttuja, joka on riippuvainen otosperiodista (vuosi), noudattaa
normaalijakaumaa (0, σ 2 ν) mutta on riippumaton virhetermistä ϑ it
, joka noudattaa normaalijakaumaa
(0,1). Virhetermi ν t ottaa huomioon muuttuvien kokonaiskustannusten vaihtelun, joka johtuu vuosien
välisestä satunnaisvaihtelusta, ei mallin selittävistä tekijöistä. Paneli EGLS -menetelmä käyttää
kertoimien estimointiin yleistettyä kahden vaiheen pienimmän neliösumman menetelmää.
37 F-testin arvo 39.04 on suurempi kuin testisuureen kriittinen arvo 3.84 vapausasteilla (1; 804), jossa 1 on
rajoitusten ja 804 vapausasteiden määrä.