urn_isbn_978-952-61-2035-5
urn_isbn_978-952-61-2035-5
urn_isbn_978-952-61-2035-5
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
1.3 Oppimisen haasteet ja opiskeluun saatu tuki<br />
Aivan koulutuspolun alusta lähtien opetus tulee järjestää oppilaan edellytysten ja ikäkauden<br />
mukaisesti (FINLEX, 2013b). Opetuksessa tulee käyttää monipuolisia, oppilaiden<br />
edellytyksiin ja erilaisiin oppimistehtäviin sopivia työmenetelmiä, joiden avulla tuetaan<br />
sekä yksittäisen oppilaan että koko opetusryhmän oppimista. Opetuksen eriyttäminen on<br />
keskeinen keino oppijoiden erilaisuuden ja opetusryhmän tarpeiden huomioon ottamisessa.<br />
(Opetushallitus, 2011, 8–9.) Oppilailla on oikeus saada tukea heti sen tarpeen ilmetessä<br />
(FINLEX, 2013b). Mikäli oppimisen pulmia todetaan, oppimista tulee tukea arviointiin<br />
pohjautuvalla ja tarpeen vaatiessa koko ajan lisääntyvällä intensiteetillä (Fletcher &<br />
Vaughn, 2009). Tuen tavoitteena on välttää vaikeuksien kasautuminen (Opetushallitus,<br />
2014b), sillä pitkään jatkuessaan oppimisen vaikeudet saattavat johtaa kielteisiin asenteisiin<br />
koulua kohtaan ja koulunkäynnin kokemiseen tulevaisuuden kannalta merkityksettömäksi<br />
(Willms, 2003). Koulutuspolun jatkuminen perusopetuksen jälkeen toisen asteen<br />
koulutuksella on erittäin tärkeää nuoren myöhemmän koulutuspolun, työllistymisen ja<br />
yhteiskuntaan integroitumisen kannalta (Nyyssölä, 2004).<br />
1.3.1 Opiskelun tukeminen perusopetuksessa<br />
Tämän tutkimuksen osallistujien ollessa yhdeksännellä luokalla vuonna 2004 osa-aikainen<br />
erityisopetus painottui selkeästi luokille 1–6. Luku- ja kirjoitusvaikeudet sekä puhehäiriöt<br />
olivat keskeinen osa-aikaisen eritysopetuksen antoperuste. Luokkien 7–9 osa-aikaisessa<br />
erityisopetuksessa puolestaan korostuivat matematiikan ja vieraiden kielten tuen tarve.<br />
Luku- kirjoitusvaikeuksien osuus oli huomattavasti pienempi kuin alaluokilla. (Tilastokeskus,<br />
2005a.) Siirrot erityisopetuksen oppilaaksi lisääntyivät koko 2000-luvun alkupuolella<br />
tasaisesti; oppimäärien yksilöllistäminen oli sitä yleisempää, mitä ylemmällä luokalla<br />
oppilas oli. Oppiaineiden yksilöllistäminen voi kuitenkin olla nuoren tulevaisuuden kannalta<br />
ongelmallista, mikäli se koskee jatko-opintojen kannalta keskeisiä oppiaineita. Tässä<br />
tilanteessa yksilöllistämistä parempi vaihtoehto olisi esimerkiksi monipuolisempien opetus-<br />
ja arviointimenetelmien käyttäminen, mikäli mahdollista (Kirjavainen, Pulkkinen, &<br />
Jahnukainen, 2014).<br />
Opetusministeriössä laaditussa erityisopetuksen strategiassa (Opetusministeriö,<br />
2007, 38–40, 54–55) puututtiin jatkuvasti lisääntyneeseen, erityisopetuksen siirron saaneiden<br />
oppilaiden tilanteeseen. Erityisopetuksen strategiassa korostettiin laadukkaan<br />
perusopetuksen ja opiskelun tuen merkitystä erityisen tuen tarpeen syntymisen ehkäisijänä.<br />
Sen pohjalta tehdyssä perusopetuslain uudistuksessa (FINLEX, 2010) Suomessa<br />
otettiin vuoden 2011 alussa käyttöön kolmiportaisen tuen malli, jossa tuen eri tasoja on<br />
kolme: yleinen, tehostettu tai erityinen tuki. Kolmiportaisen tuen mallin taustalla olevan<br />
RTI-mallin (Response to Intervention) mukaisesti tuen saanti perustuu jatkuvaan arviointiin,<br />
ja sen tulee olla suunniteltua, joustavaa ja oikea-aikaista (Vaughn & Fletcher, 2012).<br />
Laadukas ja tehokas yleinen tuki vähentää tehostetun ja erityisen tuen tarvetta, mutta<br />
sen edellytyksenä ovat oppilaiden taitojen säännöllinen arviointi ja välittömät tukitoimet,<br />
mikäli niihin on tarvetta. Myös opettajan toimintatapoihin ja niiden tehokkuuteen tulee<br />
kiinnittää huomiota osana laadukasta perusopetusta (Fletcher & Vaughn, 2009.) Akateemisten<br />
taitojen tukemisen lisäksi painotetaan myös sitä, että oppilaalle tulee järjestää onnistumisen<br />
kokemuksia sekä oppimisessa että ryhmän jäsenenä ja että hänen myönteistä<br />
13
Change language