urn_isbn_978-952-61-2035-5
urn_isbn_978-952-61-2035-5
urn_isbn_978-952-61-2035-5
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
4 Pohdinta<br />
Tässä väitöstutkimuksessa seurattiin keväällä 2004 itäsuomalaisessa kaupungissa perusopetuksen<br />
yhdeksännellä luokalla olleita nuoria viiden vuoden ajan läpi toisen asteen<br />
koulutuksen jatko-opintoihin tai työelämään siirtymiseen asti. Tutkimuksessa tarkasteltiin<br />
perusopetuksen aikaisten matematiikan ja lukemisen vaikeuksien sekä käyttäytymisen<br />
vaikeuksien ja heikon sosiaalisen kompetenssin seuraamuksia nuoren toisen asteen<br />
koulutuspolulle sekä sen jälkeiselle sijoittumiselle joko jatko-opintoihin tai työelämään.<br />
Erityinen mielenkiinto tutkimuksessa kohdistui siihen, miten toisen asteen aikana saatu<br />
tuki ja toisaalta kasaantuvat vaikeudet ovat yhteydessä nuoren opintiellä pysymiseen tai<br />
negatiivisen koulutuspolun syntymiseen.<br />
Tutkimuksessa saatujen tulosten mukaan matematiikan ja lukemisen vaikeudet olivat<br />
merkitsevästi yhteydessä nuorten koulutuspolkuun. Vaikutus ylsi yhdeksäsluokkalaisten<br />
toisen asteen koulutuspaikan valintaan ja toisen asteen koulutuksessa menestymiseen sekä<br />
toisen asteen tutkinnon suorittamiseen ja sen jälkeiseen sijoittumiseen jatkokoulutukseen<br />
tai työelämään. Tutkimus toi uutta tietoa matematiikan ja lukemisen vaikeuksien seuraamuksista:<br />
tulosten perusteella vaikeudet näyttävät vaikuttavan hieman eri tavoin nuoren<br />
koulutuspolkuun. Matematiikan vaikeudet näyttäisivät olevan lukemisen vaikeutta vahvemmin<br />
yhteydessä nuoren koulutuksellisen syrjäytymisriskin kehittymisessä. Lukemisen<br />
vaikeudet taas näyttävät ennen kaikkea viivästyttävän toisen asteen tutkinnon suorittamista,<br />
mutta ne eivät aiheuta nuorelle merkittävää koulutuksellista syrjäytymisriskiä.<br />
Tässä luvussa tarkastellaan saatuja tuloksia tutkimuksen viitekehyksestä käsin (Kuvio 1).<br />
Tarkastelu alkaa oppimisvaikeuksista suhteessa tasa-arvoiseen koulutusjärjestelmään ja<br />
jatkuu tarkastelulla matematiikan ja lukemisen vaikeuksien, koettujen oppimisen vaikeuksien<br />
sekä käyttäytymisen ja sosioemotionaalisten vaikeuksien seuraamuksista nuoren<br />
koulutuspolulle. Tarkastelu jatkuu pohdinnalla opiskeluun tarvittavasta tuesta toisen asteen<br />
aikana. Lopuksi käsitellään tämän tutkimuksen merkitystä tieteellisen tiedon lisääntymisen<br />
ja käytännön kannalta.<br />
4.1 Oppimisvaikeudet, opiskelu ja tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä<br />
Suomessa koulutuksen on jo vuosikymmenten ajan katsottu olevan kaikkien oikeus ja sen<br />
lähtökohtana ovat olleet tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet kaikille oppilaille (Ahonen,<br />
2002). Kodin koulutusta ja kulttuuria arvostava ilmapiiri vaikuttaa omalta osaltaan nuoren<br />
koulutuspolun jatkumiseen ja muotoutumiseen (Kalalahti, 2012). Koulutuksellisen tasaarvon<br />
toimenpideohjelmassa (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2012b, 10) onkin kiinnitetty<br />
huomiota koulutuksen periytyvyyden ehkäisemiseen. Mahdollisuuksien tasa-arvon katsotaan<br />
toteutuvan, kun kaikilla on taustastaan riippumatta mahdollisuus hakeutua koulutukseen.<br />
Koulutuksellinen eriytyminen alkaa kuitenkin jo varhain. Korkeasti koulutettujen<br />
vanhempien lapset päätyvät todennäköisemmin lukioon kuin ammatilliseen koulutukseen<br />
33