urn_isbn_978-952-61-2035-5

sissa ryhmissä ja verkostoissa. Opetuksessa on kuitenkin otettava huomioon, että opiskelijoiden
kyky itsenäiseen opiskeluun vaihtelee, joten opetuksen ja opiskelumuotojen
tulee olla monipuolisia. (Opetushallitus, 2003b, 12.) Työskentelytapojen muuttuminen,
itsenäisen työskentelyn lisääntyminen ja lukemisen määrän kasvu aiheuttavat kuitenkin
monille opiskelijoille ongelmia. Myös perusopetuksen ajan piilossa pysyneet lukemisen
ja kirjoittamisen ongelmat voivat tulla esille. (Mehtäläinen, 2005, 16–17.) Siksi opetushenkilökunnan
kouluttaminen oppimisvaikeuksien tunnistamiseen sekä opiskeluympäristön
ja -ilmapiirin kehittäminen ovat tärkeä osa opiskelijoiden oppimisen tukemista (Gregg,
2007).
Lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon ja -ohjauksen järjestämisessä korostetaan turvallisen
ja terveen opiskelu- ja työympäristön merkitystä hyvinvoinnin ylläpitämisessä
ja syrjäytymiskehityksen ehkäisemisessä (Opetushallitus, 2003b, 18). Vaikka lukiolaissa
(FINLEX, 2014) oppilaitoksia ei velvoiteta järjestämään tuki- tai erityisopetusta, oppimisvaikeuksien
ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista pidetään tärkeänä ja opiskelijoiden
fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista on pidettävä huolta. Opiskelun
keskeytymisen ennaltaehkäisyssä oppimisvaikeuksista opiskelijaa tukeva henkilökunta
ja opiskelutoverit sekä lukion jälkeisen ajan suunnittelu on keskeistä (Dunn et al., 2004).
Lukio-opintojen aikana opiskelijoilla on mahdollisuus saada opiskelun erityistä tukea, jos
he ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet
vamman, sairauden tai toimintavajavuuden takia. Opiskelun erityiseen tukeen
ovat oikeutettuja myös psyykkistä tai sosiaalista tukea tarvitsevat opiskelijat. Tavoitteena
on tukea opiskelijaa niin, että tasavertaiset mahdollisuudet lukio-opintojen suorittamiseksi
säilyvät. (Opetushallitus, 2003a, 19.) Opiskeluun sitoutumisen ja siihen liittyvän mielenkiinnon
ylläpitäminen ja tukeminen onkin oleellista koulutuksen keskeytymisen ehkäisyssä
(Scanlon & Mellard, 2002). Opiskelijan on itse ymmärrettävä oman oppimisvaikeutensa
ja se, mitkä oppimisstrategiat auttavat häntä parhaiten opiskelussa ja uusien asioiden oppimisessa
(Hadley, 2011).
Eniten erityisen opiskelun tuen tarvetta lukio-opinnoissa aiheuttavat motivaatio-ongelmat,
puutteet opiskelutaidoissa, lukivaikeudet sekä kognitiivisten taitojen kehittymättömyys
suhteessa opintojen vaativuustasoon (Mehtäläinen, 2005, 22). Opiskelun erityinen
tuki lukiossa on luonteeltaan ennen kaikkea pedagogista, jolloin myös opiskelijan itsetuntoa
pyritään vahvistamaan. Oppimaan oppiminen on keskeinen tavoite. Erityisen opiskelun
tuen suunnittelu tapahtuu moniammatillisena yhteistyönä yhdessä opiskelijan kanssa
huoltajia asiasta tiedottaen. Tavoitteena on, että koko kouluyhteisö on mukana opiskelijan
tukemisessa (Dunn et al., 2004; Willberg, Mynttinen, & Hällfors, 2006.) Taustalla ovat tutut
itseohjautuvuuden ja itsemääräämisoikeuden periaatteet, jotka painottavat yksilöllisyyttä,
valinnanmahdollisuuksia, suunnittelua, toimintaa ja siitä oppimista sekä itsetuntemuksen
kehittymistä osana oppimaan oppimista ja kehittymistä (Price & Patton, 2003). Vammaisella
henkilöllä tai muista syistä erityistä tukea opiskelussaan tarvitsevalla on oikeus muun
tuen lisäksi käyttää avustajapalveluita tai muita opetuksen apuvälineitä (FINLEX, 2014).
Lisäksi lukivaikeus, sairaus tai muu siihen rinnastettava syy tulee huomioida myös ylioppilaskirjoituksissa
(FINLEX, 2005).
15