urn_isbn_978-952-61-2035-5

Oppimisvaikeudet eivät automaattisesti johda epäonnistumiseen koulutus- ja työelämässä.
Paljon riippuu siitä, miten hyvin nuori tunnistaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa
voidakseen asettaa itselleen realistisia koulutus- ja työelämätavoitteita (Goldberg, Higgins,
Raskind, & Herman, 2003). Kun nuori oppii jo kouluaikanaan kompensoimaan vaikeuksiaan
vahvuuksillaan, koulu- ja työpolun onnistuminen on mahdollista.
Väitöstutkimukseeni osallistuneista nuorista 80 prosenttia läpäisi toisen asteen koulutuksen
vähintään neljässä vuodessa. Sen sijaan 20 prosentilla tutkimukseen osallistuneista
nuorista opinnot kestivät yli odotusajan (odotettu tutkinnon suorittamisaika 3+1 vuotta),
mikä on samansuuntainen tulos esimerkiksi Stenströmin, Virolaisen, Vuorinen-Lampilan
ja Valkosen (2012) tekemän selvityksen kanssa. Tutkinnon suorittamisen viivästymisen
syyt voivat osaltaan löytyä myös opintopolun ”mutkista”, esimerkiksi opintolinjan vaihdosta,
mutta oppimisvaikeudet näyttävät olevan opintojen sujumisessa voimakkaasti
läsnä. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella erityisesti lukemisen vaikeus näyttää viivästyttävän
toisen asteen tutkinnon suorittamista ja käyttäytymisen vaikeudet lisäsivät
tutkinnon suorittamisen viivästymisriskiä. Tutkimustulosten mukaan noin 38 prosentilla
niistä nuorista, joilla oli todettu lukemisen vaikeus yhdeksännellä luokalla, tutkinnon
loppuun suorittaminen kesti kauemmin kuin neljä vuotta. Odotetussa neljässä vuodessa
kuitenkin noin 60 prosenttia ja viiden vuoden sisällä peräti noin 70 prosenttia näistä nuorista
oli saanut tutkintonsa valmiiksi. Undheim (2009) on todennut, että riittävän tuen ja
lisäajan kanssa lukemisvaikeuksiset nuoret ylsivät samalle koulutustasolle niiden nuorten
kanssa, joilla ei ollut lukemisen vaikeutta. Tämän väitöstutkimuksen tulosten mukaan matematiikan
vaikeudet olivat puolestaan yhteydessä siihen, että nuoren kouluttautuminen
ei jatkunut toisen asteen jälkeen. Tulos on samansuuntainen Parsonsin ja Bynnerin (2005)
tekemän selvityksen kanssa, jonka mukaan laskutaidon puutteet vaikuttavat lukutaidon
puutteita enemmän kouluttautumiseen. Matematiikan vaikeudet lisäävät opinnoista aiheutuvaa
stressiä ja uupumusta (Auerbach et al., 2008), mikä puolestaan vaikuttaa laajemminkin
nuoren hyvinvointiin (Salmela-Aro et al., 2009). Matematiikan vaikeudet myös
muuttavat nuoren tulevaisuuden näkymiä pessimistisemmiksi (Lackaye & Margalit, 2008).
Tutkimukseni mukaan matematiikan vaikeudet ja heikot prososiaaliset taidot yhdessä aiheuttivat
nuorelle myös riskin päätyä niiden nuorten joukkoon, jotka eivät olleet kiinnittyneet
koulutukseen eivätkä työelämään viisi vuotta perusopetuksen päättymisen jälkeen.
Väitöstutkimukseni tulosten perusteella oppimisvaikeudet ja kielteiset oppimiskokemukset
ovat merkittävästi yhteydessä negatiivisen koulutuspolun syntymiseen. Hyvä opintomenestys
ja toisen asteen tutkinto on erittäin tärkeä niin korkeakouluopintoihin pääsemiselle
kuin opintojen jälkeiselle työllistymiselle (Madaus, 2006). Kattavan ja katkeamattoman
tukipalvelujen kokonaisuuden rakentamisen tärkeyttä käsitellään seuraavassa luvussa.
4.3 Oppimisvaikeudet ja opiskelun tuki
Suomalaisista nuorista 11–12 prosentilla matematiikan ja lukemisen taidot ovat heikot, mikä
tarkoittaa useita tuhansia oppilaita ikäluokkaa kohti (Kupari et al., 2013, 28, 30). Nämä nuoret
tarvitsevat erityistä huomiota oppimisessaan koko koulutuksensa ajan. Heistä välittäminen
on tärkeää. Heitä tulee kuunnella ja heille tulisi järjestää nykyistä enemmän vaihtoehtoisia
koulutusmahdollisuuksia (Mehtäläinen, 2001, 128–132), jotta he pystyvät paremmin
36