5.3.5 KirjallisuuttaAastrup, M. Thunholm, B., Johnson, J., Bertills, U.&Berntell, A. 1995. Grundvattnets kemi I Sverige.Naturvårdsverket rapport 441551.Benson, C.F. & Bowman R.S. 1994 Tri- and tetrafluorobenzoatesas nonreactive tracers in soil andgroundwater. Soi Sci. Soc. Am. J. 58:1123-1129.Bowman, R. S. & Gibbens J. F. 1992. Difluorobenzoatesas nonreactive tracers in soil and groundwater. Groundwater 30:1 p. 8-14.Bryan, P.E., Kuzminski, L.N., Sawyer, F.M. & Feng,T.H. 1973. Taste thresholds of halogens inwater. J. of American Water Works Ass., MayIssue, p. 363-367.Dansgaard, W. 1964. Stable isotopes in precipitation.Tellus 16, 436 - 468.Gat, J. R. 1996. Oxygen and hydrogen isotopes in thehydrological cycle. Annual Review of Earth PlanetarySciences, 24, 225 - 262.Geosigma AB, Project Plan. Investigation of residencetimes and retrieval of infiltration water by tracertests at Virttaankangas, Finland. January 2002Geosigma AB, Investigation of residence times andretrieval of infiltration water by tracer tests atVirttaankangas, Finland. January 2004.Hansson, R. C., Jacks, G., Johansson, P.-O. & Lekander,K., 1994. Konstgjord grundvattenbildning –Processtudier vid inducerad infiltration och bassänginfiltration.VA-Forsk, Rapport 1994-08.Johansson, P.-O. 1988. Spårämnesförsök för bestämningav strömningsförhållandena i samband medlokalisering av eventuell anläggning för avloppsinfiltration för Åre. Opublicerad rapport. Inst.För kulturteknik, Kungliga Tekniska ,Stockholm.Karhu, J. 2001. Hapen ja vedyn isotooppivaihtelutmeteorisissa vesissä: Suomen pintavedet jamatalat pohjavedet. Teoksessa: Salonen, V.-P. &Korkka-Niemi, K. (toim.) Kirjoituksia pohjavedestä:3. Ympäristögeologian päivät, Turku, 13.-14.3.2000. Turku: Turun yliopiston geologianlaitos, 35 - 41.Kortelainen, N. & Karhu, J. 2001. Stabiilien isotooppienhyödyntäminen tekopohjaveden muodostamisessaja rantaimeytymisessä: Tuusulan jaForssan pohjavesialueet. Teoksessa: Salonen, V.-P. & Korkka-Niemi, K. (toim.) Kirjoituksiapohjavedestä: 3. Ympäristögeologian päivät,Turku, 13.-14.3.2000. Turku: Turun yliopistongeologian laitos, 95 - 106.Kortelainen, N. M. & Karhu J. A. Regional and seasonaltrends in the oxygen and hydrogen isotope -ratios of Finnish groundwaters: a key for meanannual precipitation. Journal of Hydrology(painossa).Kortelainen, N. 2002. Hapen, vedyn ja hiilen isotooppikoostumusvaihtelutJäniksenlinnan ja Rusutjärventekopohjavesilaitoksilla Tuusulassa. 19s.,2 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti,P 32.4.016.Kuusinen Kimmo, 1993. Soranoton vaikutus pohjaveteen.Tutkimusraportti IV. Mikrobien kulkeutuminenmaaperässä ja pohjavedessä. Vesi- ja ympäristöhallituksenmonistesarja 331. 73 s. ISBN951-47-4694, ISSN 0783-3288.Palomäki, J. ja Sallanko J. 1998. Bromaatinmuodostuminen otsonoitaessa bromidipitoistavettä. Oulun yliopisto Vesitekniikan laboratorio.Sarja A, Julkaisu 75. 36 s. ISBN 951-42-4921-6,ISSN 0781-934X.Rohde Allan and Saxena Rajinder, 1990. Trace studiesin Nordic till soils. In Hydrogeological propertiesof Nordic tills ed. Sylvi Haldorsen NHPReport No 25 pp. 233-250.Rozanski, K., Araguás-Araguás, L. & Gonfiantini, R.1993. Isotopic patterns in modern global precipitation.Teoksessa: Climate change in continentalisotopic records, Geophys.Yoshida, S., Muramatsu, Y. & Uschida, S., 1992. Studieson the sorption of I- and IO 3- onto andosols.Water, Air and Soil Pollution 63 p.321-329.6. POHJAVEDEN LAADUNTUTKIMINENPohjaveden laadun luotettavan tutkimisen tärkeinedellytys on hyvälaatuisen ja edustavannäytteen saaminen pohjavedestä. Onnistuneenpohjavesinäytteenoton edellytyksenä on, ettänäytteenottopaikka soveltuu pohjavesinäytteenottoon, näyte otetaan oikeilla välineillä ja menetelmillä,saatu vesinäyte käsitellään haluttujenanalyysien vaatimalla tavalla sekä säilytetään oikeinkuljetuksen aikana. Pohjavesinäytteenotossaon siis varsin monia osatekijöitä, jotka voivatmennä väärin ja joiden vaikutus analyysituloksenluotettavuuteen voi olla erittäin merkittävä.Pohjavesinäytteenoton välineitä, menetelmiä,oikeita näytteenottotekniikoita, kenttämäärityksiä,näytteiden käsittelyä ja kuljetusta sekä näytteenotonlaadunvalvontaa käsitellään luvuissa6.1 - 6.5.Pohjavesitutkimusten tavoitteet liittyvätusein tavalla tai toisella juomavedeksi kelpaavienpohjavesivarojen etsimiseen, turvaamiseentai puhdistamiseen. Juoma- ja talousvetenä käy-103103103
tettävä pohjavesi ei saa aiheuttaa terveydellisiähaittoja ja sen tulee olla maultaan, hajultaan jaulkonäöltään miellyttävää eikä se saa vahingoittaavesihuoltolaitteita tai putkistoja. Juomavedenlaatua säädellään maassamme EU:n neuvostonantamalla direktiivillä ihmisten käyttöön tarkoitetunveden laadusta, jonka perusteella sosiaalijaterveysministeriö on antanut asetukset juomajatalousvetenä käytettävän veden laadusta. Asetuksissamäärättyjen laatuvaatimusten selvittämiseksija seuraamiseksi tehtäviä tutkimuksia selostetaanluvussa 6.6.Vesilaitosten ja terveysviranomaisten suorittamienvalvontatutkimusten lisäksi pohjavedenlaatua tutkivat myös muun muassa ympäristöhallinto(luonnontilaisen pohjaveden laatuominaisuudet,kaivovedet, likaantumistapaukset),Säteilyturvakeskus (pohjaveden uraani- ja radonpitoisuudet,radioaktiivisuus) sekä Geologiantutkimuskeskus (geokemialliset kartoitukset,kaivovedet, kalliopohjavedet). Maassammesuoritettavaa pohjaveden laadun seurantaa käsitelläänluvussa 6.6.2.6.1 Näytteenoton laadunvalvontaNäytteenoton laadunvalvonta on oleellinen osamääritystulosten luotettavuutta. Näytteenotonlaadunvalvonnalla pyritään varmistamaan, ettäkestävöintikemikaalit, näyteastiat, näytteenottimetja muut näytteenotossa käytettävät välineetovat puhtaita. Lisäksi pyritään varmistamaan,ettei systemaattisia virheitä tai satunnaisvirheitäaiheuttavia tekijöitä esiinny näytteenoton ja analysoinninvälisenä aikana. Laadunvalvonnanvälineitä kenttätyöskentelyssä ovat nollanäytteet,rinnakkaiset osanäytteet ja rinnakkaisnäytteet,joiden ottaminen tulisi kuvata jo tutkimusohjelmassa.Näytteenottajalla on merkittävä asema tutkimusketjussa,sillä hänellä on vastuu näytteidenedustavuudesta ja siten koko tutkimuksen onnistumisesta.Näytteenottaja toimii yhteistyössätutkimuksen suunnittelijan ja laboratorion kanssa.Näytteenoton aikataulua suunniteltaessa pitääolla hyvissä ajoin yhteydessä laboratorioon.Näin voidaan sopia siitä, milloin näytteet voidaantuoda, jotta ne sopivat laboratorion ohjel-maan. Myös näyteastiat on tilattava laboratoriostahyvissä ajoin ennen näytteenottoa. Erityismääritystenvaatimat pullot eivät välttämättä ole valmiinaja niiden käsittelyyn on varattava aikaa.Laboratorio huolehtii yleensä astioiden pesusta,mutta myös näytteenottajan on hyvä tietää, mitkämääritykset vaativat astioilta erityispuhdistusta.Laboratorioissa on käytössä laadunvarmistusjärjestelmättoiminnan laadun turvaamiseksi, jamonet laboratoriot ovat akkreditoituneet. Myösnäytteenottoon liittyvät toiminnat tulisi sisällyttäälaatujärjestelmään, jolloin koko tutkimusketjunlaatu voitaisiin varmentaa. Eräs tapa näytteenotonlaadun varmennukseen ja dokumentoinninselkeyttämiseen on näytteenottajienhenkilösertifiointijärjestelmä. Myös laboratoriotvoivat akkreditoida näytteenottoja eri tyyppisistäympäristöistä kuten pohjavesistä.6.2 Näytteenottovälineet ja -menetelmätPohjavesinäytteitä voidaan ottaa tutkimuksestariippuen lähteistä, havaintoputkista, maakaivoista,kallioporakaivoista, koekuopista ja vesijohtoverkostosta.Tavallisimpia näytteenottovälineitäovat toimiva ja puhdas pumppu, noudin tainäytteenotin, vedenpinnan korkeusmitta, lämpömittari,kello, tilavuudeltaan tarkistettu astiasekä näytteenottopullot. Näytteenottovälineistöönsaattaa kuulua lisäksi erilaisia kenttämittareita,näytteiden kestävöintiin tarvittavia kemikaaleja,kenttämäärityksissä tarvittavia kemikaalejaja välineitä sekä akku tai aggregaatti ja polttoainetta.Näytteenottovälineet ja -menetelmätpoikkeavat jossain määrin toisistaan eri laboratorioidenosalta. Oleellista on toimia kyseessäolevan laboratorion ohjeistuksen mukaan.Näytteenottovälineiden ja -astioiden, niinkertakäyttöisten kuin toistuvasti käytettävienkin,puhtaus tulee varmistaa ennen näytteenottoa.Astioissa ja välineissä käytetyt materiaalit eivätsaa liueta tai reagoida millään tavalla tutkittavienhaitta-aineiden kanssa. Tärkeimpiä asioitapohjavesinäytteenotossa on välttää näytteenottopisteidenristiinkontaminaatiota sekä näytteensäilytyksen ja kuljetuksen aikaista kontaminaatiota(ks. luku 6.5).104
- Page 1 and 2:
POHJAVESITUTKIMUSOPASKÄYTÄNNÖN O
- Page 3 and 4:
ToimittajaTimo KinnunenJulkaisijaSu
- Page 5 and 6:
4.3.1 Pohjavesivahinkojen torjuntat
- Page 7 and 8:
8.5.4 Vedenoton järjestely........
- Page 9 and 10:
1. JOHDANTOTämän opaskirjan tarko
- Page 11 and 12:
lisen laadun selvityksiin. Geologia
- Page 13 and 14:
ohella esiintyy myös muun muassa r
- Page 15 and 16:
ta todella tarvitaan. Monissa tapau
- Page 17 and 18:
Kuva 3.2.1. Pohjavesialuekartta (Nu
- Page 19 and 20:
Kuva 3.2.3 Maaperäkartta 1:20 000,
- Page 21 and 22:
Tehtävänkuvaus on yksi tärkeimmi
- Page 23 and 24:
tetty muihin tarkoituksiin. Tällai
- Page 25 and 26:
Kuva 4.1.2. Havaintoputkien asennus
- Page 27 and 28:
Kuva 4.1.3a. Imusarjalla tehty koep
- Page 29 and 30:
Kuva 4.1.3c. Vasemmalla: Havaintopu
- Page 31 and 32:
kimus. Näin tehdään esimerkiksi
- Page 33 and 34:
Kuva 4.1.5a. Tekopohjaveteen liitty
- Page 35 and 36:
Kuva 4.1.6. Leppävirran vesihuolto
- Page 37 and 38:
toitus (ks. 4.1.1). Vedenpintojen m
- Page 39 and 40:
Kuva 4.2.2a. Nykyisen käytännön
- Page 42 and 43:
lellinen laatiminen on erityisen t
- Page 44 and 45:
Pohjaveden laadun määrittämiseks
- Page 46 and 47:
javesialueelle vai vanhan tien suoj
- Page 48 and 49:
Edita Prima Oy. Helsinki.Tiehallint
- Page 50 and 51:
Kuva 4.3.1b Pohjavesialueen suojelu
- Page 52 and 53:
Kuva 4.3.1d. Monikerrosnäytteenott
- Page 54 and 55: MTBE otettiin käyttöön lyijyä k
- Page 56 and 57: ottimiin. Liuottimien käyttökohte
- Page 58 and 59: Kuva 4.3.3. Tetrakloorieteenillä s
- Page 60 and 61: STM:n talousveden raudalle ja manga
- Page 62 and 63: Kuva 4.3.4b. Suuri puunkyllästäm
- Page 64 and 65: Kuva 4.3.5. Kasvisuojeluruiskutusta
- Page 66 and 67: Riskiluku > 65ja/tai CI-pit.-110-25
- Page 68 and 69: Kuva 4.3.6b Sähkönjohtavuuden mit
- Page 70 and 71: Kuva 4.3.7. Ylikuormitettu lantala
- Page 72 and 73: pohjaveden alentamisesta mahdollise
- Page 74 and 75: 5. TUTKIMUSMENETELMÄT5.1 Pohjavesi
- Page 76 and 77: Kuva 5.1. Tulkinta Nummi-Pusulan Ke
- Page 78 and 79: Maastokäynnillä on hyvä kulkea a
- Page 80 and 81: Oripää 1999mmOripää 2000mm18018
- Page 82 and 83: On tärkeää, että veden korkeus
- Page 84 and 85: Kuva 5.2.4b. Tulkittu painovoimapro
- Page 86 and 87: uksessa. Tyypillinen ”piilokerros
- Page 88 and 89: 5.2.5 KairauksetKairausten avulla v
- Page 90 and 91: Kuva 5.2.5b. Esimerkkejä porakonek
- Page 92 and 93: tietyllä korkeudella olevasta kerr
- Page 94 and 95: PutkimittauksetHelmisaari, H-S., Il
- Page 96 and 97: tutkittu tiedon lisäämiseksi radi
- Page 98 and 99: den käyttö sopii silloin, kun on
- Page 100 and 101: Kuva 5.3.2b. Pinta- ja pohjavesien
- Page 102 and 103: 0.012Case 4Distance: 700 mResidence
- Page 106 and 107: Näytteenotossa tulee aina kulkea p
- Page 108 and 109: Kuva 6.2.1a Erilaisia näytteenotto
- Page 110 and 111: Kuva 6.2.1 c. Vähäantoisten ja ma
- Page 112 and 113: Kuva 6.2.4. Näytteenottoa kaivosta
- Page 114 and 115: vedestä voi olla vettä, josta ei
- Page 116 and 117: Kuva 6.3. Happinäytteen otto. Näy
- Page 118 and 119: mukaan. Periaatteena on kahden elek
- Page 120 and 121: Kattavaa listaa siitä, mitä millo
- Page 122 and 123: laatuvaatimuksista ja valvontatutki
- Page 124 and 125: 6.7 POHJAVEDEN KÄSITTELY-TUTKIMUKS
- Page 126 and 127: Kuva 6.7.1b. Raudan ja mangaanin po
- Page 128 and 129: Kuva 6.7.1e. Kalkkikivisuodatus. Sa
- Page 130 and 131: KunnostusmenetelmätPohjaveden puhd
- Page 132 and 133: Kemikaalien lisäys: kalkki, FeCl3-
- Page 134 and 135: AloitusMäärittele tavoitteetKerä
- Page 136 and 137: Taulukko 7.3. Pohjaveden virtauksen
- Page 138 and 139: ta ja kertoimia tarkennetaan kunnes
- Page 140 and 141: ja. Jokainen moduuli käsittelee om
- Page 142 and 143: Diego. 381 s.Artimo, A. 2003. Three
- Page 144 and 145: 8.1 YleistäTutkimusselostuksen alu
- Page 146 and 147: ne. Esitetään, minkälaiseen tulo
- Page 148 and 149: dollinen vaikutus veden laatuun. Se
- Page 150 and 151: MYRSKYLÄ, TUHKAUUNINMÄKI, HP1AHap
- Page 152 and 153: Suomusjärvi (Ilmatieteen laitoksen
- Page 154 and 155:
Alenema, pohjavedenEsimerkiksi koep
- Page 156 and 157:
ImeytymiskerroinDimensioton suhdelu
- Page 158 and 159:
MaaperäKallioperää verhoava irta
- Page 160 and 161:
via maalajeja. Tällöin vastaava v
- Page 162 and 163:
SavesSavilajite, raekoko alle 0,002
- Page 164 and 165:
misesta. VOC-tarkkailun tulisikin p
- Page 166 and 167:
165165165
- Page 168 and 169:
167167167
- Page 170 and 171:
LÄHDETIEDUSTELULIITE 4.1.1/1______
- Page 172 and 173:
KAIVOKORTTI LIITE LIITE 4.1.1/3 4.1
- Page 174 and 175:
LIITE 8.5.10/3PUTKIKORTTITutkimukse
- Page 176 and 177:
LIITE 8.5.10/5ESIMERKKI VESINÄYTTE
- Page 178 and 179:
LIITE 8.5.10/9ESIMERKKEJÄ ASEMAPII
- Page 180 and 181:
LIITE 8.5.10/10ESIMERKKEJÄTUTKIMUS
- Page 182 and 183:
LIITE 8.5.10/11ESIMERKKEJÄ HYDROGE
- Page 184 and 185:
LIITE 8.5.10/12Pohjavesinäytteenot
- Page 186 and 187:
LIITE 8.5.10.13/2RENGASKAIVOJEN VED
- Page 188 and 189:
LIITE 8.5.10.13/4Muuttuja Yksikkö
- Page 190 and 191:
LIITE 8.5.10.13/6Pohjaveden laatu P
- Page 192 and 193:
OngelmiaMediakeidasvedenlaadussa?Hy
- Page 194 and 195:
193193193